Post by Iida on Mar 26, 2015 18:08:44 GMT 1
Salome - Yläkokon Jutta
--
‘’No joo, kerää vaan ne ohjat Jutan kanssa.’’ komensin yksinäisen näköistä pientä ratsukkoa, joka köpötteli uralla. Harmaa ja talven aikana vaapaaheinällä ollut Jutta oli kasvattanut kiitettävän kokoisen heinämahan.
‘’Aloita vaan ravailemaan, pistä Jutta heti ohjan ja pohkeen väliin, jotta sen ratsastamisesta tulisi edes jotain myöhemmin.’’
Kokosin keskihalkaisijalle pari noin 40cm ristikkoa, joita poniratsukko tulisi myöhemmin. Jutta kipitti pienellä askeleella, kuolainta huomaamattomasti vältellen. ‘’Ratsasta se vaan syvemmälle kulmaan.’’
Kentällä treenasi Mila koulua Karman kanssa, joten pidin yksityistuntia maneesissa. Salome oli juuri aloittanut Jutan hoitamisen, joten mikä olisikaan parempi tapa aloittaa yhteistä taipaletta kuin ratsastustunti, jossa hoitaja saa tuntumaa hoidokkiinsa.
‘’Tee sillä voltteja ja taivuttele sitä puupökkelöä!’’ Jutta kulki kyljet kovina, eikä osoittanut lämpenemistä.
Salome teki kaikkensa saadakseen shettiksen asettumaan ympyrällä sisällepäin, mutta Jutta piti pintansa.
‘’Tee vielä parit siirtymiset ja vaihda sitten vaan suuntaa.’’
‘’Hyvä raviin siirtyminen.’’
Ratsukko vaihtoi suuntaa ja voltteja sekä siirtymisiä saatiin tehtyä toiseenkin suuntaan.
‘’Ota vaan parit laukat, anna sen eka laukata reippaaseen tahtiin, sitten ota sitä edestä kiinni ja pyydä taas ennen kulmaa reippaammin.’’
Jutta heitti heti alkuun parit pienet pukit, mutta Salome nykäisi pään ylös ja painoi kantapäät karvaisiin kylkiin ja sai tamman jatkamaan laukkaa. Hidastus ei ollut mitenkään huomattava, joten ratsukko tuli vielä useaan otteeseen, jotta laukan pienentäminen näkyi paremmin.
Laskin edellä olevan ristikon puomitasolle, toinen oli edelleen ristikko. ‘’Tuu vaan ekaks ravissa, ja jotta sä saat Jutan kuuntelemaan sua niin puomin jälkeen pysäytä se, sitten kun se seisoo paikoillaan voit nostaa uudelleen ravin ja tulla ristikon ravissa, jos se nostaa sen jälkeen laukan niin anna sen sitten laukata hetken aikaa.’’
Jutta kipitti korvat hörössä puomille, ylitti sen siististi, mutta ei meinannut suostua pysähdykseen. Salomen itsepäisen ratsastuksen ansiosta tamma kuitenkin seisahtui. ‘’Taputa sitä.’’ Salome taputti tammaa ja antoi sitten eteenpäin ajavat avut. Jutta siirtyi reippaasti raviin ja loikkasi pienen ristikon yli. Tamma jatkoi ravissa. ‘’Tuu vaan uudestaan nostan tän ekanki ristikoks. Tuu vaan edelleen ravissa.’’
Tällä kertaa ravissa pysyminen oli hankalampaa, sillä Jutta olisi mielellään tullut laukassa. Taas pysähdys ristikoiden väliin, sujui jo paremmin. Joten seuraavalla kerralla tultiin toisesta suunnasta laukassa. Jutalla mahtui noin seitsemän laukka-askelta niiden väliin, joiden aikana Salomen oli tarkoitus ottaa ponia edestä kiinni. Alun jälkeen tultiin vielä niin, että ekan ristikon jälkeen vuorokerroin Salome käänsi ponin oikealle tai vasemmalle, ratsasti uralle asti volttia ja palasi saman ristikon yli, sitten vasta toiselle ristikolle. Meno oli reipasta ja Jutta innoissaan. Tunnin jälkeen se olikin ihan hikinen pikkunen, mutta ainakin se pääsi lempipuuhiinsa. Salome taputti tunnin lopuksi innoissaan Juttaa ja kehui sitä vuolaasti - ilmeisesti ei yhtään huono tunti!
--
‘’No joo, kerää vaan ne ohjat Jutan kanssa.’’ komensin yksinäisen näköistä pientä ratsukkoa, joka köpötteli uralla. Harmaa ja talven aikana vaapaaheinällä ollut Jutta oli kasvattanut kiitettävän kokoisen heinämahan.
‘’Aloita vaan ravailemaan, pistä Jutta heti ohjan ja pohkeen väliin, jotta sen ratsastamisesta tulisi edes jotain myöhemmin.’’
Kokosin keskihalkaisijalle pari noin 40cm ristikkoa, joita poniratsukko tulisi myöhemmin. Jutta kipitti pienellä askeleella, kuolainta huomaamattomasti vältellen. ‘’Ratsasta se vaan syvemmälle kulmaan.’’
Kentällä treenasi Mila koulua Karman kanssa, joten pidin yksityistuntia maneesissa. Salome oli juuri aloittanut Jutan hoitamisen, joten mikä olisikaan parempi tapa aloittaa yhteistä taipaletta kuin ratsastustunti, jossa hoitaja saa tuntumaa hoidokkiinsa.
‘’Tee sillä voltteja ja taivuttele sitä puupökkelöä!’’ Jutta kulki kyljet kovina, eikä osoittanut lämpenemistä.
Salome teki kaikkensa saadakseen shettiksen asettumaan ympyrällä sisällepäin, mutta Jutta piti pintansa.
‘’Tee vielä parit siirtymiset ja vaihda sitten vaan suuntaa.’’
‘’Hyvä raviin siirtyminen.’’
Ratsukko vaihtoi suuntaa ja voltteja sekä siirtymisiä saatiin tehtyä toiseenkin suuntaan.
‘’Ota vaan parit laukat, anna sen eka laukata reippaaseen tahtiin, sitten ota sitä edestä kiinni ja pyydä taas ennen kulmaa reippaammin.’’
Jutta heitti heti alkuun parit pienet pukit, mutta Salome nykäisi pään ylös ja painoi kantapäät karvaisiin kylkiin ja sai tamman jatkamaan laukkaa. Hidastus ei ollut mitenkään huomattava, joten ratsukko tuli vielä useaan otteeseen, jotta laukan pienentäminen näkyi paremmin.
Laskin edellä olevan ristikon puomitasolle, toinen oli edelleen ristikko. ‘’Tuu vaan ekaks ravissa, ja jotta sä saat Jutan kuuntelemaan sua niin puomin jälkeen pysäytä se, sitten kun se seisoo paikoillaan voit nostaa uudelleen ravin ja tulla ristikon ravissa, jos se nostaa sen jälkeen laukan niin anna sen sitten laukata hetken aikaa.’’
Jutta kipitti korvat hörössä puomille, ylitti sen siististi, mutta ei meinannut suostua pysähdykseen. Salomen itsepäisen ratsastuksen ansiosta tamma kuitenkin seisahtui. ‘’Taputa sitä.’’ Salome taputti tammaa ja antoi sitten eteenpäin ajavat avut. Jutta siirtyi reippaasti raviin ja loikkasi pienen ristikon yli. Tamma jatkoi ravissa. ‘’Tuu vaan uudestaan nostan tän ekanki ristikoks. Tuu vaan edelleen ravissa.’’
Tällä kertaa ravissa pysyminen oli hankalampaa, sillä Jutta olisi mielellään tullut laukassa. Taas pysähdys ristikoiden väliin, sujui jo paremmin. Joten seuraavalla kerralla tultiin toisesta suunnasta laukassa. Jutalla mahtui noin seitsemän laukka-askelta niiden väliin, joiden aikana Salomen oli tarkoitus ottaa ponia edestä kiinni. Alun jälkeen tultiin vielä niin, että ekan ristikon jälkeen vuorokerroin Salome käänsi ponin oikealle tai vasemmalle, ratsasti uralle asti volttia ja palasi saman ristikon yli, sitten vasta toiselle ristikolle. Meno oli reipasta ja Jutta innoissaan. Tunnin jälkeen se olikin ihan hikinen pikkunen, mutta ainakin se pääsi lempipuuhiinsa. Salome taputti tunnin lopuksi innoissaan Juttaa ja kehui sitä vuolaasti - ilmeisesti ei yhtään huono tunti!