Post by Iida on Dec 12, 2013 18:34:10 GMT 1
Joulu on taas, joulu on taas, kauralaarit täynnä puuroo
nyt sitä saa, nyt sitä saa vatsansa täyteen puuroo...!
Ja on Yläkokon jouluratsastuksen aika!
Jokavuotinen jouluratsastus järjestetään 24.12. maastoon lähdetään 18.00 ja palaamme takaisin talliin noin 20.00, jonka jälkeen kun hevoset on hoidettu mennään nauttimaan joulupuurosta Yläkokon tallitupaan, joka on asianmukaisesti koristeltu mahdollisimman jouluisesti! Ratsastus on niin Yläkokkolaisille, kuin ulkopuolisille!
Pukeutukaa lämpimästi ja pistäkää tonttulakki päähän!
Osallistumiset alas tyylillä; ratsastaja - hevonen
viimeinen ilmottautumis mahdollisuus on 22.12, maksut tarinoiden tai piirtäen (panostettu kuva!) (:
Tervetuloa!
Osallistujat :
Iida - Halla/Riku/Sanni
Hanna - Dana €€
Chappe - Vallu €€
Lisbeth - Origo
Nelly - Acce
Veera A. - Ketun Tukkanuotta, katveen.webs.com/hevoset/nuotta.htm
Juco - Argono CENS, raakile.net/yksityinen/Argonocens.html
Lilian - Doc Holliday, hollihevonen.weebly.com/
Gatinha - Thursday, torstimuuli.weebly.com/
Nopa - Lilli €€
Luna - Kämpe
POHJATARINA::
nyt sitä saa, nyt sitä saa vatsansa täyteen puuroo...!
Ja on Yläkokon jouluratsastuksen aika!
Jokavuotinen jouluratsastus järjestetään 24.12. maastoon lähdetään 18.00 ja palaamme takaisin talliin noin 20.00, jonka jälkeen kun hevoset on hoidettu mennään nauttimaan joulupuurosta Yläkokon tallitupaan, joka on asianmukaisesti koristeltu mahdollisimman jouluisesti! Ratsastus on niin Yläkokkolaisille, kuin ulkopuolisille!
Pukeutukaa lämpimästi ja pistäkää tonttulakki päähän!
Osallistumiset alas tyylillä; ratsastaja - hevonen
viimeinen ilmottautumis mahdollisuus on 22.12, maksut tarinoiden tai piirtäen (panostettu kuva!) (:
Tervetuloa!
Osallistujat :
Iida - Halla/Riku/Sanni
Hanna - Dana €€
Chappe - Vallu €€
Lisbeth - Origo
Nelly - Acce
Veera A. - Ketun Tukkanuotta, katveen.webs.com/hevoset/nuotta.htm
Juco - Argono CENS, raakile.net/yksityinen/Argonocens.html
Lilian - Doc Holliday, hollihevonen.weebly.com/
Gatinha - Thursday, torstimuuli.weebly.com/
Nopa - Lilli €€
Luna - Kämpe
POHJATARINA::
Olin ikionnellinen, tänä vuonna oli jouluratsastukselle osallistunut paljon, paljon enemmän verrattuna viime vuoteen, kun mun lisäksi oli ollut mukana vain Lisbeth ja Akku. Vierailevia tähtiäkin oli tullut mukaan! Talutin innokkaan Sannin pihalle tallista ja aloin säätämään valkoisen tamman jalustimia sopiviksi. Minua melkein kymmenen senttiä korkeampi Sanni vahti uteliaasti uusia hevosia ja hirnahti kerran kimeästi Jucon mustankirjavalle oriille, joka vastasi tammalleni. Juco oli tuttu tyyppi jo, sillä hän oli osallistunut elo-vaellukselle. Monta hoitajaakin oli osallistunut. Acen hoitajalla Nellyllä oli hieman ongelmia saada pyörivä ja luimiva russi rauhoitettua. Chapella ei ollut mitään ongelmia viilipytty-Vallun kanssa. Tallista tuli vielä Lisbeth, Hanna, Luna ja Nopa ratsuineen. Dana oli saada sydärin, tai se näytti siltä, kun se astui pihalle tallista ja tallipihalla oli kasa vieraita hevosia. Tamma ponnahti sivuun ja oli vetää Hannan nurin. Origo asteli pihalle reippaasti. Luna talutti vireän näköisen Kämpen pihalle ja ruuna ravasi kaksi pientä askelta, mutta käveli sitten hoitajansa kanssa hieman kauemmaksi. Lilli suhtautui rauhallisesti uusiin hevosiin, mutta vilkuili niitä kyllä tasatun ohuen tukkansa alta.
Mukaan oli osallistunut muuli. Mikä hämmensi mua vähän, mutta kaippa se pysyi mukana. Yritin olla olematta ennakkoluulonen, kun tutkin erikoisesti ääntelevää ruunaa. Kiristin ylhäältä satulasta vielä Sannin vyön. Vilkaisin muita, suurin osa oli vielä vaiheessa selkään nousemisessa tai kiristeli vöitä tai säätämässä jalustimien kanssa. Vilkaisin taakseni tallinovelle. Lucas.
- Heii, Luca! Autatko vähän Hannaa Danan kanssa. Tamma ei meinaa pysyä paikallaan? kysyin vilkuillessa epäilevästi mustaa ponia, joka pomppi sivuttain ja hankaloitti selkään nousua.
- Mmh… poika mumisi, mutta meni auttamaan.
Pian kaikki oli jo selässä ja saatoin käskeä järjestyksen.
- Mä oon eka, mun jälkeen tulee Holli, Ari, Nuotta, Origo, Lilli, Kämpe, Acce, Dana, Torsti ja Vallu tulee viimesenä! Lähetäänpä!
Ratsastin joukon eteen ja lähdin etenemään rauhallista käyntiä alas tietä. Kuulin vaimeaa puheen sorinaa ja tirskahduksia. Itse nautin, vaikka sää ei ollut jouluinen ollenkaan. Lumi oli sulanut ja paikoittain oli pirun liukasta, kun vesi oli satanut lumen päälle. Vaivaisia kasoja löytyi pari säälittävää, mutta oli kuitenkin jotenkin jouluinen tunnelma. Sanni veti päänsä alas ja pärskähti kova äänisesti, minkä jälkeen jotkut takana tulevista pärskähti myös.
Jatkoimme vasemmalle, kun olimme tulleet loivan alamäen alas. Vasemmalta näkyi tarhat ja oikealla oli peltoa ja pieni metsä, hevosten kesälaidun. Vilkaisin taakseni. – Sujuuko? Sain paljon myöntäviä vastauksia ja Hanna kertoi Danan rauhoittuneen hieman. – Hyvä, ravataanko? Myöntäviä muminoita.
Painoin kantapääni Sannin valkoisiin kylkiin ja tamma lähti liikkeelle heittäen päänsä ensin alas ja ylös. Kevensin tamman kivan ravin tahtiin ja tarkkailin samalla ympärilleni.
- AUTO! Ottakaa käyntiin! huikkasin ja hidastin Sannin käyntiin.
Auto hidasti ja kyydissä istuva vanha nainen heilautti kätensä tervehdykseen. Vastasin pirteästi ja katsoin naisen ajavan auton hiljaa ratsukkojen ohitse.
- Jatketaan ravissa!
Nostin takaisin raviin ja kuulin muidenkin tekevän niin. Rauhallinen ja tasainen kavioiden kopse täytti ilman. Ison metsän reunassa laskimme käyntiin ja annoimme hevosille hetkeksi pitkän ohjan. Pellot oli takana ja niin oli vaimea autojen ääni. Sanni katseli pirteästi ympärilleen ja mä käännyin vilkaisemaan taakseni.
- Meneekö hyvin? kysyin.
- Joo, porukka vastasi.
- Haluutteko laukata?
- Joo!
- Ok, mennään hetki käyntiä ja sitte nostetaan lyhyen ravin kautta.
Otin ohjat käsiini ja ratsastin Sannin käyntiä aktiiviseksi.
- Ravia, komensin, valmistelin laukan ja annoin laukka avut. – Nyt laukkaa!!
Sanni ponkaisi energisesti eteenpäin ja nousin seisomaan jalustimille, saaden tamman vielä kovempaan laukkaan. Vilkaisin taakseni, valkoinen puoliverinen ja tämän omistaja olivat meidän lähellä, mutta välimatka oli sopiva. Niiden takana tuli Juco ja tämän musta ori. Käännyin ympäri ja ehdin juuri ja juuri väistää puun oksaa, joka taivutti itseään tielle. Sateen jälkeen märkä tie näytti oikein kutsuvan laukkaan, joten laukkasimme seuraavaan käännökseen asti. Hidastin Sannin laukkaa ja sain sen raviin, ennen käyntiin ottamista.
- Oliko kivaa? kysyin punaisilta, viiman koskettamilta, iloisilta kasvoilta.
- Oli! hihkui kimon tamman selässä istuva Lilian.
- Ihan sika kivaa, nauroi jotkut hoitajista.
- Hyvä, voidaan ottaa loppuvaiheessa vielä joku laukkapätkä, mutta nyt ravataan vähän, niin saadaan hevosten hengitys tasaantumaan.
Käänsin Sannin ympäri ja pyysin sitä nostamaan ravin. Sanni alkoi innokkaan eteenpäin pyrkivästi ravaamaan, mutta rauhottui parin puolipidätteen jälkeen. Hevoset pärskivät rennosti ja kuulin ratsastajien taputtavan niiden kauloja. Kumarruin itsekin eteenpäin, annoin Sannille hieman enemmän ohjaa ja taputin sitä hieman kostealle kaulalle. Ratsastimme letkeää ravia (ainakin mä ja Sanni) ennen kuin tuli jyrkkä käännös vasemmalle, jonne käänsin tamman.
- Otetaan käyntiin…
Tie oli mutkikas ihanalla tavalla. Sen molemmilla puolilla oli hakattua metsää, joten näki koko ajan seuraavan käännöksen. Sannin pää heilui rennosti puolelta toiselle ja ohjat roikkui löysinä.
- Kakkapaussi! huusi joku, käännyin ja huomasin Lunan hyppäävän alas.
Tyttö käänsi Kämpen ympäri ja alkoi potkia kikkareita ojanpenkalle. Potkittuaan ne Luna nousi ylös.
- Jatketaan!
Jatkoimme käynnissä hiekkatietä pitkin. Hevoset kävelivät kivan rennosti kaikki. Hoitajat juttelivat iloisesti toisilleen ja otti mukaan myös vieraat. Kuulin Lisbethin kertovan, että siitä oli tuntunut kuin Origo olisi lähtenyt käsistä, mutta ei kummiskaan.
Mietin varsoja ja Keikaria. Mitä niillekin tekisi. Keikari oli alkanut ontumaan mystisesti joillain tunneilla ja toisilla tunneilla se oli elämänsä kunnossa. Ruuna pitäisi varmaan viedä jonnekin viettämään rauhaisaa eläkeläisen elämää. Hm.. Danin selässäkin oli jo pariin otteeseen oltu, mutta saas nähä mitä siitäkin tulee vanhempana. Ollut jo lähellä ettei se vekara tiputtanut minua pariin otteeseen alas hiekkaan. Raviponin ainesta siinä olisi. Vois kokeilla jos joku haluisi sen ostaa, niin villiä on vaikea pitää ratsastuskoulussa. Tuisku sentääs on tosi viisas ja harkitseva hevonen. Sen kanssa on jo laukkailtu reippaasti, mutta se tarvitsee paljon rohkaisua. Ellin kanssa on jo harjoiteltu maasta käsin. Vaikuttaa fiksulta, mutta energiseltä. Heräsin ajatuksistani, kun kuulin jonkun huutavan takapäin.
- Auto tulee! se oli Chappe.
- Kaikki sivuun, ohjeistin.
Punainen Opel ajoi hitaasti ohi ja kuljettaja tuijotti jokaista pitkään. Minun kohdalla hymyili ja kaasutti eteenpäin. Mutkittelimme mäen ylös ja sen päältä lähdimme köpöttelemään alaspäin. Mäki oli paikoittain jyrkkä ja välillä loiva. Sanni käveli varmasti tien alas asti ja alhaalla odotimme muita. Kun viimeisetkin oli päässyt mäen alas, lähdimme ravissa kohti tallia. Hevosille alkoi tulla kiire, kun tiesivät että olimme palailemassa tallille.
- Vielä vähän laukkaa! huusin ja annoin Sannille ohjaa ja tamma lähti laukkaan.
Tuuli humisi korvissa ja pari piskoa tippui naamalleni. Ei, älä ala nyt satamaan, toivoin ja annoin Sannin laukata omaa vauhtiaan. – Raviin! komensin ja aloin heti keventämään Sannin raviin.
- Menikö hyvin? kysyin vauhdista.
- Joo! huusivat ratsastajat yhteen ääneen. Hymyilin iloisena takaisin.
Ravasimme melkein tallille asti, kunnes laskimme käyntiin ja kävelimme loppumatkan tallin pihaan.
- Hoitakaa hevoset kuntoon ja tulkaa sitten tallitupaan syömään puuroa ja juomaan glögiä!
Nousin alas Sannin selästä ja talutin tamman talliin. Ihana jouluratsastus, en vuonna uudestaan! Toivottavasti on vähintään yhtä paljon osallistujia.
KIITOS KAIKILLE OSALLISTUNEILLE!