Post by Iida on May 11, 2016 18:52:27 GMT 1
KESÄLEIRI 2016
4-7.7
4-7.7
Heinäkuun alussa Yläkokon Ratsastuskoulu järjestää yleisleirin. Leiri kestää neljä kokonaista päivää, joten leirille saavutaan sunnuntaina 3.7. Ratsastusta leirillä on joka päivä noin kaksi tuntia, ellei yli riippuen siitä mitä tehdään. Esteitä päästään hyppäämään ja koulua hinkkaamaan toivottavasti ah niin kuumalla auringon paahtamalla kentällä. Maastoonkin viedään porukka ja saatetaan jopa pistäytyä järvessä pulahtamassa.
Pääasiassa leirin tunnit on ohjattuja, mutta mahdollisesti voitte päästä ratsastamaan itsenäisesti. Tunteja pitää varsinaisten ratsastusopettajien lisäksi myös Angelika. Tuntien aiheet koitetaan jakaa tasapuolisesti, että kaikkea päästään tekemään.
Majoittuminen tapahtuu Yläkokon leiritupaan, jossa yksi suihku ja vessa. Syödään kaksi lämmintä ateriaa Iidan talossa, sekä tietysti aamupala, välipala sekä iltapala. Mahdollisesti vapaa-ajalla voi päräyttää kylälle ostamaan herkkuja, mutta kannattaa pakata tarpeeksi.
Osallistumiseen pari heppatoivetta, jolla ainakin haluat päästä ratsastamaan, sekä jokunen tuntitoive (esim. leikkitunti/ilmansatulaa yms) ja jotain vapaa-aika/teoria toiveita. Ohjelma tulee myöhemmin. Yläkokkolaisten lisäksi myös ulkopuoliset pääsee mukaan. Leiri tulisi kuitata parilla maksulla, joiden ohjeet tulee tuntien ja ohjelmien pohjatarinoiden tultua. Erilaisia maksuvaihtoehtoja tulee, eikä ne ole vaikeita .
MAKSA KAKSI TUNTIA (Saa toki enemmänkin;)
Osallistujat:
Merida (Jemmu, Tumppu, Ranja)
Angelika (Cora, Lupu)
Topi (Likka, Edi, Kani)
Veera (Lilja, Tara, Mino)
Grace - Caya, Acce, Ranja
Ohjelma (tulossa):
Sunnuntai 3.7.:
17.00 - saapuminen ja majoittuminen leiritupaan
18.30 - yhteistä suunnittelua tallituvassa ja heppojen sisälle hakua
20.00 - iltapala
Maanantai 4.7.:
08.00 - herätys
08.30 - aamupala
10.30 - koulutunti (Sanna)
12.15 - päivällinen (makaronilaatikkoa)
14.00 - maastakäsittelyä (teoria)
16.00 - estetunti (Angelika)
18.00 - lounas (hernekeittoa)
vapaa-aikaa
20.00 - iltapala
Tiistai 5.7.:
08.00 - herätys
08.30 - aamupala
10.15 - maastoestetunti (Iida)
12.15 - päivällinen (lasagnea)
14.00 -
16.00 - koulutunti satulatta (Angelika)
18.00 - lounas (riisiä ja broilerikastiketta)
vapaa-aikaa
20.00 - iltapala
23.00 - yömaasto (Iida + Angelika)
Keskiviikko 6.7.:
10.30 - estetunti (Reifr)
16.00 - uittomaasto (Iida + Angelika)
20.30 - iltanuotio (iltapala)
Torstai 7.7.:
10.30 - koulutunti (Iida)
16.00 - leikktunti (Angelika)
LEIRITARINAT:
Maanantai
Iida:
Sunnuntaina leiriläisillä oli mennyt ilmeisesti aika pitkäksi, sillä kun ne tuli aamupalalle vartin myöhässä hiukset sekaisin ja silmät kuopilla päättelin ettei koko yönä oltu taidettu nukkua. Angelikan sanojen mukaan Topi ja Merida oli olleet koko yön kiinni toisissaan. Olin ottanut pöytään leipää, leivänpäällisiä, muroja, jugurttia ja juotavaa, josta sai itse valita mitä ottaa. Ensimmäisen tunnin alkuun olisi aamupalasta hyvä tauko, jonka aikana leiriläiset voisi vaikka ottaa torukut, ennen kuin lähtisivät hakemaan heppojaan laitsalta.
‘’Te ehitte vaikka chillaa hetken ennen ku lähette hakemaan heppoja, mutta kattokaakin, että ootte ajoissa, koska Sanna pitää sen.’’ sanoin pöydän ääressä istuville.
KOULUTUNTI
Merida - Tumppu
Angelika - Cora
Topi - Edi
Veera - Mino
Grace - Acce
käynnissä loivia kiemuroita pitkille sivuille, 2-3 pientä
kulmien ratsastus: uran sisäpuolelle, pysähdys ennen kulmaa ja siitä ulkopohkeella ja sisäohjalla kääntö
ravissa: suuret pääty-ympyrät ja siirtymiset käyntiin pitkille sivuille
laukassa: ympyrä, jossa puolikierrosta laukkaa, molemmissa päädyissä
ravissa: yksi suuri loivakiemura molemmille pitkille sivuille
Sannan pitämä koulutunti kentällä +20, puolipilvistä.
‘’Nojoo, voitte sitten kerätä ohjat tehdä parit loivat kiemurat per pitkäsivu. Koitatte saada hepan kuuntelemaan kääntäviä apuja. Nopeat kiemurat, eli uran sisäpuolelle ja takaisin uralle.’’
‘’Topi voi lyhentää roimasti ohjaa ja laskea kättä.’’
‘’Angelika, pienemmät kiemurat, nyt ei oo kun tarkotus ratsastaa heppa uralta pois.’’
‘’Pohkeet lähellä Grace. Ennakoi, kun sä tunnet sen hidastavan ratsasta reippaasti eteen.’’
‘’Veera, hidasta Minoa vähän, jotta se keskittyy siihen mitä tehdään.’’
‘’Lyhyempi ohja, Merida. Ratsasta Tumppua eteen ja pidä sillä käsi vastassa, jotta sillä on jotain mitä vasten tulla.’’
‘’Jees, nyt alkaa sujua. Vaihtakaapa omalla kohdallanne suunta ja tulkaa vasempaankin kierrokseen. Tumppua voi ratsastaa hieman eteenpäin, samoin Accea. Minon kanssa lyhkäsempi ohja ja hieman pidätteitä älä päästä sitä niin pitkäksi. Angelika, ihan rauhassa Coran kanssa, ajattele ennen kuin toimit.’’
‘’Tulkaa sitten uran sisäpuolelle. Nyt haetaan vielä heppoihin suoruus, ennen kun ruvetaan laukkaamaan. Suoruus ja kulmat, mä en haluu enää kenenkään oikovan kulmia tai ei hyvä heilu.’’
‘’Tulkaa siis sitten pitkän sivun uran sisäpuolella kohti lyhyttäsivua. Pysäytätte ennen aitaa. Annatte hepan seistä hetken, jotta ne odottaa ja sitten käännätte ulkopohkeella, pitäen ulko-ohjan tuen. Pitkille sivuille saa tehdä pysähdyksiä, mutta kattokaakin et heppa on suora.’’
‘’Mitä mä sanoin suorasta hepasta, Topi? Mino saa liikkua nyt eteen, jotta se ei lähde haahuilemaan. Ulko-ohja ja sisäpohje, nyt kun se on noin vino. Parempi. Odota rauhassa kulmassa ennen kuin käännät.’’
‘’Angelika, se rauha. Ajattele, sulla ei ole kiire. Cora on hyvin suora, mutta jos se kiemurtaa älä korjaa sitä noin vahvasti. Ja eteenpäinkin saisi vähän tulla, ei hituroida. Jalat kiinni pysähdyksessä.’’
‘’Tumppua eteen. Ohjastuntumaa kohti ratsastat sitä. Nosta nyt vähän käsiäs ja kantapää alas. Jos se ei reagoi kun pyydät pohkeella, korjaa raipalla. Tumppu nyt vaan testaa, josko se vois lintsata.’’
‘’Suorista, Veera, suorista. Katse eteen, pois korvien välistä. Ajattele eteen. Älä tuuppaa, mutta myötäile ja ole liikkeessä mukana. Kanna käsi. Ulko-ohja mukana, pysäytä se äläkä anna kääntyä ennen kun sä pyydät.’’
‘’Grace, nyt eteen se poni! Ei tosta voi mitään tulla jos se ei liiku. Jos se pysähtyy luvatta, käännä vähän ja ratsasta tomerasti eteenpäin! Sitten ohjat kädessä ja katse eteen. Jos se hidastaa, niin ratsasta eteenpäin.’’
‘’Topi, ulko-ohjalla suoristus. Merida, pitkä jalka. Pidä Coran kanssa ulko-ohja ja Minon kanssa myös, ei ne saa ennakoida. Accea eteen, eteen, hop hop ja suorista. Vaihtakaa sitten suuntaa.’’
‘’Tumpun takajalat mukaan, mutta älä päästä pitkäksi. Noin Angelika, hyvin käännetty. Voitte alkaa jatkaa käynnissä ilman pysähdystä, mutta hidastakaa ennen kulmaa niin että te käännätte sen hepan. Pidäte Veera, anna Minon odottaa. Acce liikkuu paremmin, muista olla pätevä. Edi on hyvin nyt suora, koita saada sitä vaan liikkumaan vähän enemmän eteen.’’
‘’Voitte tulla ravissa eteenpäin. Isot ympyrät, älkää asettako heppaa, vaan pidätte ne suorassa, käännätte ne suorassa ja ratsastatte ne ympyrää ennen ja jälkeen kulmiin.’’
‘’Acce nyt kunnolla eteen. Ulko-ohjan pidäte ennen kulmaa. Pidä sama ravi ympyrällä ja uralla. Kanna kädet ja katse.’’
‘’Tumppua voi ratsastaa puolipidätteillä vähän lyhyemmäksi, se on nyt mahdottoman pitkä, mut lyhennä nyt ensin se ohja.’’
‘’Hyvä ravi Minolla, pidä kädet lähellä toisiaan ja tee kunnon pidäte ennen kulmaa, jotta se o-dot-taa!’’
‘’Coran kanssa ei mitään kiirettä. Rauhoita kevennys. Muistaa kääntää se tasapainossa, molempien ohjien ja pohkeiden välissä. Suorista.’’
‘’Edillä ookoo ravi, kevennä hillitymmin, ei tarvi nousta noin ylös. Ajattele että nouset vaan sen verran mitä ravi pompauttaa.’’
Tullaan veera kärjessä koko rata leikkaa. Suunnitelkaa tie, katsokaa minne meette. Suoristakaa ennen kääntämistä.’’
‘’Nojaa, nyt alkaa näyttämään jo hepat suorilta. Ottakaa käyntiin hetkeksi ja antakaa vähän ohjaa. Tullaan sitten laukka harjoitusta niin, että pitkälle sivulle käännettyänne suoristatte hevosen ja nostatte laukan, raviin siirrätte ennen lyhyttä sivua. Siinäkin katsotte, että heppa on suora. Voitte kerätä ohjat. Ravissa voi lyhyille sivuille tehdä vaikka ympyrän, jos ei ole tilaa laukata.’’
‘’Nojoo Veeralla hyvä nosto. Accella pitää olla reippaampi ravi ei se muuten nosta. Tumppu ratsasta lyhyemmäksi, edestä kevyemmäksi puolipidätteillä. Topi kanna kädet, istu satulaan. Angelika, selkeä pidäte.’’
‘’Grace, se olet sä joka siirtää raviin ei Acce, nyt jalat kiinni ja perse penkkiin. Topikin, pers penkkiin ja Edi suorista ennen kun siirrät raviin. Tumppu on nyt hyvässä muodossa ja vastaanottavainen, joten hyödynnä se. Angelika, raviin siirtyessä, pidä jalat lähellä, ettei se valahda vaan siirtyminen on siisti. Veera, käytä sun vatsalihaksia, ajattele että joku vetää sua kypärän nupistä ylös, älä lösähdä raviin siirtymisessä.’’
‘’Topi missä suoruus? Ole tarkkana. Grace, hyvä nosto, anna sen laukata tota vauhtia, se on hyvä. Super, Merida. Siisti nosto pienin avuin. Veera, nyt on hyvä ryhti. Valmistele raviin siirtyminen, parempi. Cora alkaa olla suora ja tosi hyvin kuulolla - Tumpulle riittää - mutta Angelika, nyt kun se innostuu se oot sä joka nostaa laukan. Grace, kiitä Accea teille riittää, tosi hyvä raviin siirtyminen.’’
‘’Topi, Veera ja Angelika tulee vielä kerran, muut jatkaa ravissa pois tieltä. Topi katse eteen, hyvä nosto, myötäile laukkaa, valmistele siirtyminen raviin, pidä ulkoavut, hyvä, riittää teille. Pidäte, Angelika, sitten laukka-avut, noin. Suorista, hengitä ulos, istu alas ja tiivistä nyrkit. Hyvä, kiitä. Hyvä nosto Veera, ratsasta vähän eteen, pidä käsi vakaana. Nojaa vähän taa, katso eteen, pidä ryhti ja pieni pidäte. Taputa.’’
‘’Tulkaa vielä hieman löysemmällä ohjalla yksi loivakiemura per sivu. Saa tulla niin isoa, että se on melkein kentän puolessa välissä. Katsotte minne meette. Ja kun heppa tuntuu hyvältä voitte siirtää omaan tahtiin käyntiin ja antaa ohjan.’’
‘’Miltä hevonen tuntui?’’
MAKSU: Vastaa Sannan osoittamaan kysymykseen, miettien miten ja mikä teillä parantui loppua kohti.
TEORIA: Maastakäsittelyä (Iida)
Mä olin sanonut, että laittaa hepoille vaan riimut ja etsii pitkät narut, joko liinan tai sitten pidemmän riimunnarun. Kävelin leiriläisten kanssa maneesille. Mä olin ottanut itselleni esimerkkihevoseksi Hildan, joka nyt käveli jonon kärjessä mutta vilkuili taakseen, kun Cayan uhkaavat hampaat läheni sen peräpäätä. Gracen ja Cayan perässä tuli Merida ja Topi vierekkäin ylläpitohevostensa kanssa ja perää piti Veera ja Lilja.
Maneesi oli varmempi paikka, kun häiritseviä asioita ei ollut niin paljoa.
‘’Kävelkää pari kierrosta maneesia ympäri, uran sisäpuolella.’’ sanoin, kun odotin muiden menevän ohi ennen kuin sain suljettua maneesin oven. Sitten lähdin taluttamaan Hildaa samaan suuntaan kuin muut.
‘’Ottakaa parit pysähdykset ja liikkeelle lähdöt. Pitäkää naru aika tiukalla, olkaa hieman hevosen edellä.’’ hiukkasin kun olin Hildan kanssa kävellyt kierroksen. Tamma totteli hyvin pysähtyi kun mäkin pysähdyin.
‘’Pidentäkää pikkuhiljaa pysähdystä, laskekaa eka vaikka viiteentoista, sitten kolmeenkymmeneen. Hevosen tulisi pysyä paikoillaan sen ajan mitä tekin. Eli kaikkien jalkojen tulisi olla koko ajan samalla kohdalla, jos se ottaa askeleen eteen tai taa tai vaihtaa peruutatte sen rauhallisesti samalle paikalle.’’
‘’Tämä paikoillaan seisominen on tärkeää ja aikalailla avainsana ennen ratsastusta, kun hevosen tulisi seistä paikoillaan sen aikaa mitä säädät jalustinten kanssa tai vyön tai nouset selkään. Jos sitä ei siihen ole opetettu ohan se sillon todennäköisempää ettei se paikoillaan pysy.’’
‘’Nyt sitten kun kaikkien hepat malttaa olla paikoillaan ja odottaa sen ajan mitä haluatte voitte lähteä tekemään käynnissä harjoituksia. Ole ite hieman joko etusten kohdalla tai vähän edempänä ja kävele välillä kovempaa ja välillä oikeen hitaasti. Eli kun te kiihdytätte niin hevosenkin tulisi kiihdyttää vauhtiaan. Tehkää eka käynnissä, mutta kun se sujuu voitte juosta, pitäkää naru edelleen tiukkana ja lähellä, mutta älkää hidastako sillä paitsi jos heppa ei teitä kuuntele.’’
Kun tätäkin harjoitusta oltiin tehty molempiin suuntiin alettiin harjoittelemaan kääntymistä nyt hieman pidemmällä narulla kun hevoset oli kuulolla ja vastaanottavaisia. Tarkoituksena ei ollut tehdä pyöreitä teitä vaan tiukkoja kääntymisiä kuten esimerkiksi kaarto radan poikki. Lopuksi lähdettiin vielä pihalle. Kävimme sillalla ja sieltä sitten laidunten kautta tallipihaan. Sen matkan aikana tehtiin parit pysähdys-peruutus harjoitukset sekä temponvaihteluita käynnin sisällä.
Estetunti (rataa)
Merida – Jemmu
Topi – Halla
Veera – Lilja
Grace – Caya
Tammatunti tästä näköjään tulisi, tuumailin katsoen uralla tallaavia ratsukkoja. Jemmu ja Halla olivat molemmat melko vauhdikkailta pelejä, Caya esteiden ”vihaaja” ja Veeran ratsusta Liljasta mulla ei vielä sen suurempaa tietämystä ollutkaan.
- Aletaan pikkuhiljaa ottamaan ohjia tuntumalle! Veera, onko Lilja millainen hypätä? Minkä kokoista ootte hypänny? Kysyin naiselta.
- Tää on aika rohkea, ei pahemmin kieltele. Ollaan hypätty sellasta 140cm ratana tähän mennessä, Veera vastasi hymyillen mustan tamman satulasta.
- Okei no nää muut ei ihan niin korkeeta tuu hyppäämään ni nostelen sulle sitte erikseen esteet korkeemmiks! Naurahdin ja lähdin kävelemään kentän keskelle.
- Ottakaa sitten ohjat tuntumalle ja aloitetaan. Voitte siirtyä kevyeen ravin, mutta niin että kevennätte aina kaksi askelta ylös ja yhden alas. Kerroin ohjeet ratsastajille ja siirryin tarkastelemaan, ettei kukaan pääse fuskaamaan. Halla näytti motivoituneelta työntekoon ja Topin oli helppoa keskittyä keventämiseen tamman kulkiessa itse hyvässä temmossa. Meridan suokki oli jo selvästi innoissaan esteistä ja tyttö joutui tekemään paljon pidätteitä että se pysyisi kuulolla. Lilja vaikutti uteliaalta muita hevosia kohtaan ja reagoi ajoittain hitaasti pohkeeseen. Caya kulki korvat taaksepäin suunnattuina melko reippaasti, mutta se vaikutti jäykältä ja pää oli nostettu taivaisiin.
- Sitten voitte vaihtaa niinpäin että kaks askelta alas ja yks ylös. Ei kannata jäädä istumaan alas kuitenkaan liian kauaksi aikaa, sillä kaksi askelta ei oo kovin pitkä aika! Sanoin ja kävin kantamassa viimeisetkin puomit paikoilleen tolppien luo.
- Voitte nostaa laukan ja nousta vähän irti satulasta, ei tarvi ihan kevyessä istunnassa kuitenkaan olla! Huudahdin kymmenen minuutin ravilämmittelyjen jälkeen tytöille.
- Ota Jemmu kunnolla hallintaan, et varmaan haluu että se päästelee tota vauhtia radalla? Pidä pohkeet kiinni vaikka et vauhtia haluisikaan lisätä. Ja nyrkit pystyyn, älä anna ohjien valua pitkiksi jos se pukittaa!
- Caya näyttää jo vähän vertyneemmältä, Grace, hyvä. Kantapäät alas ja katso menosuuntaan!
- Hallan kanssa on hyvä tempo laukassa, älä päästä sitä kuitenkaan valahtamaan etupainoiseksi, koita saada painoa enemmän takajaloille.
- Loistava esteistunta Liljan kanssa Veera! Vähän tahdikkaampaa laukkaa voisit siltä pyytää ja ota ohjat pykälän lyhyemmäksi, ettei se pääse valumaan liian pitkäksi.
Pyysin ratsastajia siirtymään käyntiin ja antamaan hepoille hetkeksi pidempää ohjaa kun neuvoin ensimmäisen tahtävän.
Caya ja Jemmu
1. Puomi
2a. Ristikko
2b. Pysty 40cm
2c. okseri 40cm
Halla ja Lilja
1. Ristikko
2a. Pysty 40cm
2b. Pysty 50cm
2c. okseri 60cm
- Aloita sä vaan Merida Jemmun kanssa. Puomin jälkeen tulee neljä laukkaa ja sarjan väleihin yksi. Suorista se ennen puomia. Muuten hyvä mut vähän vauhtia pois ja myötää enemmän okserilla! Sanoin ratsastajalle jonka suokki pärski innoissaan.
- Sitten Caya. Nyt Grace jo raippaa! Se ei voi jäädä jumittamaan muiden hevosten luo. Ohjaa keskelle puomia, et voi tulla vinossa sarjalle! Pohkeet kiinni. Ohjeistin lettipäistä tyttöä, jonka poni loikkasi hitaassa temmossa, mutta suurilla loikilla pienten esteiden yli.
- Nostan nyt esteitä ja sitten voi tulla saman tehtävän vaikka eka Lilja ja sit Halla, kerroin ratsastajille.
- Näytti tosi sulavalta teidän työskentely, Veera. Liljalla on sen verran iso laukka, että jäi vähän ahtaaks toi väli ennen sarjaa, joten kolme askelta sopis siihen paremmin, koita ens kerralla niin! Kommentoin tytölle ratsastusta esteiden ylityksen jälkeen.
- Halla näyttää olevan sulla ihan hyvin kuulolla Topi, varo ettet jää tuuppaamaan sitä liikaa eteenpäin, toi tempo on ihan riittävä tän kokoisille esteille. Hyvä kevytistunta okserille!
- Tulkaa kaikki tää vielä toisen kerran ni vaihetaan sitten tehtävää.
Caya ja Jemmu
1. Pysty 70cm
2. Okseri 60cm
Halla ja Lilja
1. Pysty 90cm
2. Okseri 80cm
- Noni ekana voi tulla Grace Cayan kanssa, nyt on tosi hyvä laukka. Suorista se ja pohkeet kiinni, Älä päästä ohi! Huudahdin tytölle jonka poni päätti hyvästä lähestymisestä huolimatta kiilata ohi esteestä. Pyysin tyttöä tulemaan koko tehtävän uudestaan ja menin itse seisomaan sille puolelle josta Caya oli mennyt ohi. Tällä kertaa tamma ylitti okserin isolla loikalla ja pystylle tuli myös hyvä hyppy.
- Sitten Merida ja Jemmu. Vähän vauhtia pois. Myötää isosti okserille, noin tosi hyvä! Pystylle tulitte vähän pohjaan, ens kerrlla laske askeleet tarkemmin, ohjeistin tyttöä samalla korjaten pudonneen puomin paikoilleen ja nostin esteitä.
-Halla voi tulla. Katso estettä Topi, se tulee vähän vinossa. Hyvä korjaus. Varo ettei se lähde kuskaamaan sua esteen jälkeen. Pystylle tosi hyvä ponnistuspaikka!
- Veera ja Lilja vielä ennen uusintakierrosta! Pidätä hieman, varo ettei sun jalka heilada taakse hypyssä. Erittäin hyvät tiet esteille ja nyt oli askeleetkin sopivat esteiden väliin. Sanoin vierailevalle ratsukolle ja pyysin kaikkia tulemaan saman tehtävän vielä kerran uudestaan, ennenkuin siirtyisimme vihdoin tunnin pääasiaan - radan ratsastamiseen.
Merida – Jemmu (80cm)
Topi – Halla (90cm)
Veera – Lilja (130cm)
Grace – Caya (60cm)
1. Pysty
2. Muuri
3. Okseri
4. Pysty (Vesimatto)
5. Okseri
6. Pysty
7a. Pysty
7b. Pysty (Laine)
7c. Okseri
Maksutavat
- Kerro omin sanoin 100-200 sanalla, miten radan ratsastus onnistui
- Piirrä kuva sinusta ja ratsustasi jollakin radan esteellä
Veera, voit kopioida halutessas kuvan Liljan sivuille:)
Tiistai
MAASTOESTETUNTI (Iida)
Merida - Ranja
Angelika - Edi
Topi - Likka
Veera - Tara
Grace - Hilda
Monen vaikean päätöksen jälkeen ratsastajat istui turvaliivit päällä hevostensa selässä. Mä olin antanut Gracelle Hildan, koska tamma oli rauhallinen ja estehevonen sitä en tiennyt oliko tamma ikinä hypännyt maastoesteitä. Edi oli myös rauhallinen, mutta että kuumuisiko se kuinka maastoesteillä. Ranja ja Likka on molemmat kenttäponeja, joten ne oli erinomaiset valinnat tälle tunnille. Tara nyt oli sellanen peruspuksu, joka on useesti laitettu maastoestetunneille. Hilda ja Edi mua epäilytti. Lähdimme Lucan kanssa pyörillä johtamaan heppaletkaa.
Ratsukot sai kävellä perässä, kun me mentiin edeltä jo esteille. Yläkokkolaiset tiesi minne mennä. Esteiden pohjat oltiin käyty eilen tarkistamassa, tänään oltiin näille viidelle hepalle pistetty hokit. Vaikka esteet oltiin jo katottu niin uusinta tarkistus on aina paikallaan. Radan vieressä, hieman syrjemmässä oleva pieni nurmihiekkakenttä oli hyvässä kunnossa, joten ratsastajat saisi ratsastaa askellajit siellä läpi. Puut reunusti aidatonta, pientä kenttää kolmelta sivulta ja loi varjoa kuumana päivänä.
‘’Ratsastakaa kaikki askellajit läpi, tulkaa laukkaa hieman kevyemmässä istunnassa ja tehkää muutoksia sen sisällä, jotta näätte miten helposti hevonen kuuntelee eteen- ja taaksepäin vieviä apuja.’’ selitin.
Kun ratsastajat oli käynyt kaikki askellajit läpi pyysin ne käyntiin.
‘’Radalla on kolmea erikokoista estettä, pienimmät on ihan jotain maksimissaan 60cm ja ne on ihan vasemmalla, kun tullaan vasempaan kierrokseen. Tuttarin, eli tutustumisluokan, esteet on oikealla ja maksimissaan 100cm ja keskellä on CIC2 luokan esteet, eli maksimissaan 115cm. Te saatte näin ekana kertana hypätä molempia reunimmaisia esteitä, ette keskellä olevia. Kaikki pääsee yli oikeanpuoleisista esteistä, mut jos tuntuu epävarmalta niin vasemmalta saa tulla myös, jos ei uskalla ollenkaan niin esteiden välistä voi tulla suoraa.’’
‘’Me lähetään tästä nyt vasempaan kierrokseen ja tullaan järjestyksessä Edi, Hilda, Likka, Ranja ja Tara. Ja me tehään sillä lailla, että Mä ja Luca mennään pyörillä esteelle, jota ennen kerron mihin kiinnittää huomiota ja miten tulla sitten saatte yksitellen tulla sen esteen, kun edellinen on varmasti esteen toisella puolella saa seuraava tulla. Käydään kaikki esteet läpi ja lopuksi voidaan hypätä vähän rataa. Voitte järjestyksessä tulemaan ravissa eteen meidän perään.’’
Kun olimme Lucan kanssa pysähtyneet vähän ennen yhtä matalaa tukkia kerroin, että se on helppo ja matala yksi tai kaksi tukkia päällekkäin riippuen kumman hyppää. Kun kaikki oli päässyt yli ja saaneet hepat pysähdyksiin olisi seuraava este trakehnerhauta, eli hauta, jonka yläpuolella on tukki. Hauta ei ole pitkä, joten ilman ongelmia pääsee yli, vaikka himmailisi vauhtia.
‘’Seuraavaksi eli kolmanneksi on portaat, joissa on vaan kaksi ylöshyppyä. Heppaa sai pyytää hieman enemmän eteen, mutta ei liikaa jotta askeleet sopii portaiden väliin. Ratsastaja kevyesti ylös satulasta, paino jalustimilla ja hepalle ohjaa, voi ottaa vaikka harjasta kiinni. Ranjalla ei ole kauheesti mitään mistä ottaa kiinni, mutta nojaat vaan vähän eteen. Mä jään kattoon miten tuutte tän. Portaiden jälkeen tulee laukkasuora mettässä, kootkaa heppaa, mut pitäkää laukka pyörivänä, se on koko ajan lievästi alas, joten nojatkaa hieman taa Metsästä kun tuutte pellolle on vesi, ilman alas- tai ylöshyppyjä, joten voitte tulla laukassa tai ravissa sen. Luca vahtii teitä. Nähdään siellä.’’
Kun olin päässyt vedelle ratsukot odotti mua. Ne käveli käynnissä suurta ympyrää. Kerroin että vesi tullaan vielä toistamiseen, niin että kun vedestä ollaan laukattu ylös hypätään tukki, joka on parin laukka-askeleen päässä rannasta. Veteen ja vedestä pois oli loiva alas- ylöstulo. Nyt sai koota vedessä laukasta sellasen että pääsee matalan tukin yli. Ponnistus lähtee hieman ylämäkeen. Kuudenneksi oli kulma eli v-este hieman kauempana. Se hypättäisiin veen nurkasta. Seitsemänneksi oli vielä tarkkuuseste, kapea este, jonka etumus oltiin koristeltu värikkäästi.
Lopuksi tultiin vielä portaat, joilta mä lähetin ratsukot matkaan, siitä laukkasuoran kautta vedelle, mutta nyt tukin ohitse v-esteelle ja siitä tarkkuusesteelle. Kun ratsukko oli hypäänyt sai ne lähteä loppuverkkaamaan sille kentälle, josta lähdettiin. Tallille käveltiin käynnissä. Pulina yltyi yltymistään, kun kaikkien piti päästä kertomaan toisille miten oli mennyt ja millainen heppa oli ollut. Tallissa hepat pestiin kunnolla, sillä jokainen oli hionnut auringon alla.
KOMMENTIT:
Merida - Ranja
Sä saat kiittää sun heppatoiveita, että sulla oli nyt ratsuna varma kenttäkisoissa käynyt poni. Ranjalle toki sitä energiaa kertyi liikaa, ja Luca sanoi että tulitte molempien laukkasuorien jälkeen metsästä niin kovaa vauhtia pellolle, että se taisi olla Ranja joka vei. Mut sulla oli kuulemma ollut hullunkiilto silmissä, et ehkä sä olit vaan nauttinut menosta, tai sitten Lucan silmissä oli häikkää. Kaksi ensimmäistä estettä sujui kuin vettä vaan, mutta ensimmäinen kerta rappusille meni hieman pieleen, kun jäit liikaa jarruttamaan tammaa. Veteen meni Ranja enemmän kuin mielellään ja kovaa menikin. V-esteelle tulitte hyvin, mutta tarkkuusesteelle lähti hypyt vinoon, hyvä ettet jalkaas lyöny.
Angelika - Edi
Ihan turhaan mä huolestuin siitä kuinka teillä Edin kanssa menisi, sillä herrahan käyttäytyi todella hyvin. Kovaahan se tuli esteille, mutta ei se kauheasti haitannut kun sillä ponnua riittää, ainut vaan että sä sitten horjahdit ruunan tullessa kummiin paikkoihin. Laukkasuorilla sä ilmeisesti sait ruunan kuulolle ja hyvätempoiseen laukkaan, joka hyytyi kaikkina kertoina veteen, kun ruuna sitä epäili. Lopuksi sä sait sen jopa ravaamaan siitä, hyvä te. Rappusille tuli ensin pitkät hypyt, mutta tokalla kerralla paikat löytyi, kun ruuna tajusi miten tulla. V-esteelle ei tullut epäröintiä, mutta pitkä hyppy. Tarkkuuesteelle tulitte hyvin ja keskelle.
Topi - Likka
Oliko tää nyt sun eka kerta Likalla maastoesteillä vai ei? Joka tapauksessa teillä meni hyvin ja reippaasti, varsinkin laukkasuorilla ja veteen tulo oli pelkkää räiskettä, kun tamma innoissaan sinne loikki. Likkakin kenttäponina toimi hyvin ja osasi tulla kaikille esteille, mutta vähän se sua testasi, kun sä jäit liikaa kädellä kiinni. Sitten se otti ja pysähtyi, muistat vaan pitää sen kanssa pehmeen, joustavan käden etkä sä saa jäädä kiinni. V-esteelle tulitte hyvin, tarkkuusesteen räikeät koristeet meinasi koitua teidän kohtaloksi, mutta sä sait hyvin ja reippaasti ratsastettua tamman oikeassa kohdassa eteen ja pääsitte yli, vaikkakin hieman vinosti.
Veera - Tara
Kerrankin meni Taran kanssa niin, ettei se innostuksissaan juurikaan kiinnittänyt huomiota laukka-apuihin vaan jopa tarjosi sitä innokkaasti. Tara oli varma ja hyppäsi melkein kaikkien esteiden yli epäröimättä, trakehnerhaudalle se epäili ja oli laukata ohi, mutta sä sait sen kuitenkin siitä yli ekalla kerralla. Vesi toi teille oman haasteensa, tamma kun on sellanen vesipeto, että jäi kaikilla kerroilla pulikoimaan ja potkiskelemaan vettä. Mutta muut ainakin sai makeet naurut siitä! Viimeisellä kerralla se tuli nopeiten pois sieltä. Laukkasuoralla te olitte melkeipä ainoita joidenka vauhti ei juurikaan kiihtynyt. Tarkkuuseste tuli hyvin keskelle.
Grace - Hilda
Mä annoin sulle mun estehepan, jolla kukaan muu mun lisäksi ei ollut vielä mennyt, mutta hyvin mielin voin uskaltaa antaa sen tunneille. Teillä meni hyvin, yksi kiitos oli Hildan rauhallisuuden. Mutta innokkaampi tamma oli nyt kuin ikinä kentällä. Se pysyi kuitenkin hyvin käsissä, vaikka laukkasuoralla tulikin kovaa. Veteen se ei aluksi uskaltanut, mutta kun se oli saanut haisteltua pintaa se hiippaili sinne. Viimeisellä kerralla se uskalsi jopa tulla ravissa, leijuvassa sellasessa kylläkin. Hieman Hilda meinasi hermostua, kun sä jäit kovaksi kädellä sen innostuessa, mutta kuitenkin päädyitte sovintoon joka kerran jälkeen.
MAKSU: Etsi esim. tumblr.com / weheartit / joku muu kaksi kuvaa/gifiä ja liitä ne maksuviestiisi, ylempi se millaiset oli fiilikset ennen maastoesteille lähtemistä ja alempi kuva millaiset oli fiilikset sen jälkeen
Koulutunti ilman satulaa (Angelika)
Merida – Jemmu
Topi – Kani
Veera – Lilja
Grace – Acce
- Tällä tunnilla harjotellaan vähän hevosen kokoamista. Ei mitään kovin vaikeita tehtäviä tehä, niin että kaikki tän tunnin hevoset niihin kykenee. Mut esim Veera voi Liljan kanssa vaatia vähän enemmän, jos siltä tuntuu, Selitin neljälle keskittyneen oloiselle ratsastajalle ja jatkoin,
- Ottakaa vaan ohjat tuntumalle ja siirtykää kevyeeseen raviin. Ja kuulitte kyllä, kevennetään vaikka satuloita ei olekkaan!
- Jemmu näyttää olevan vähän pohkeen takana, Merru. Ei tarvi mitään kovaa kyytiä päästellä mut huolehdit siitä että se on kuulolla.
- Tarkkana Veera, että Lilja on suora. Nyt se taipuu enemmän vasemmalle! Hyvin jaksat keventää.
- Älä tee Grace Accella liian tiukkoja kulmia, riittää nyt aluksi pelkkä asetus kulmassa, muuten sen tempo hidastuu liikaa.
- Kani sais reagoida sun pohkeeseen vähän paremmin, kuvittele että teet välillä temponlisäyksiä. Ei tarvi noin usein kuitenkaan pyytää eteenpäin, ettei se jännity liikaa. Nyrkit pystyyn!
Kun ratsukot olivat verrytelleet tarpeeksi kumpaankin suuntaan, käskin heitä istumaan alas harjoitusraviin.
- Tehkää kummallekkin pitkälle sivulle muutama kerta niin, että melkein siirrätte hevosen käyntiin, mutta ennen kuin se ottaa yhtäkään käyntiaskelta, pyydätte taas takaisin raviin. Tämä harjoitus saa hyvin siirrettyä painoa hevosen takaosalle, mikä on kokoamisen kannalta tärkeä asia.
- Accella liian monta käyntiaskelta välissä, älä ajattele itse käyntiin siirtymistä, vaan ravin jatkamista!
- Merida, tee selkeämpi temmon hidastus Jemmun kanssa. Eli et vaan nykäse ohjista ja päästä sitä takaisin samaan tahtiin! Muuten tästä tehtävästä ei oo hyötyä.
- Koita Veera istua mahdollisimman rentona vaikka Liljan ravi tuntuisikin pomputtavalta! Se selvästi alkaa jo nyt koota itseään.
- Hyvää ja tarkkaa työskentelyä Kanin kanssa! Ymmärsit selvästi tehtävän juonen. Voit antaa sille jo pitkää ohjaa ja siirtyä käyntiin. Sillä ei oo varmaan paljon tehty kokoamisia niin se väsyy nopeemmin kuin nää muut.
Pian kaikki kävelivät pitkin ohjin uralla ja pyyhkivät hikeä otsaltaan. En antanut satulattomuuden kuitenkaan haitata keksimiäni harjoituksia, vaan pistin hevoset ja ratsastajat kunnolla töihin.
- Sitten ohjat takaisin tuntumalle niin jatketaan! Teette yksi kerrallaan käynnissä kumpaankin pitkänsivun päätyyn kulmankatkaisun, josta palataan pohkeenvästössä pitkän sivun keskelle. Muut voi pyöriä tuolla toisella pitkälläsivulla sen aikaa kun pyydän jonkun teistä suorittamaan tehtävää tänne. Ensimmäisenä vaikkapa Kani!
- Älä kiirehdi väistön aloittamisessa Topi, vaan suorista Kani käännöksen jälkeen. Vauhtia vähän pois niin on helpompi tehdä väistö rauhassa.
- Sitten Jemmu. Hyvin ratsastettu tarkasti pisteisiin, mutta ole tarkka väistössä ettet jatkuvasti puske Jemmua väistämään. Eli hellität painetta aina kun se väistää!
- Veera istu suorassa! Älä kallistu väistön suuntaan vaan siirrät vain painoa enemmän toiselle istuinluulle.
- Acce koittaa vähän fuskata väistössä, oo tarkkana että se oikeesti astuu ristiin eikä vaan kaarra takaisin uralle!
Otimme saman väistöharjoituksen käynnissä myös toisella pitkälläsivulla jälleen yksi kerrallaan, jonka jälkeen tultiin sama ravissa.
- Lilja kuumuu nyt vähän liikaa, koita rauhoitella sitä Veera! Hellität avut heti kun se kuuntelee.
- Kani menee nyt tosi hienosti, alkaa selvästi jo rentoutumaan ja askeleissa on tahdikkuutta!
- Grace älä anna Accen vetää päätä alas! Huusin tytölle joka kellahti kirjavan ponin temppuillessa tämän kaulan yli maahan. Autoin Gracen takaisin selkään ja nyt tyttö olikin jo paljon päättäväisempi kiukuttelevan tamman kanssa.
- Jemmu väistää nyt paljon paremmin kuin käynnissä, super Merru! Korjaa ohjat vielä samanpituisiksi äläkä vie kättä toisen ylitse.
Pyysin tyttöjä antamaan hepoille hetkeksi taas pitkät ohjat, ennen tunnin viimeistä tehtävää.
- Eli tehdään lyhyt muutaman askeleen kokoaminen ravissa pitkien sivujen keskelle. Jos ootte tehny aiemmat tehtävät kunnolla, heppojen pitäisi nyt ymmärtää mitä tässä ajetaan takaa. Kokoamisen ei siis tarvi olla pitkä, kunhan tunnette eron normaalin ravin välillä!
- Hyvä Merida! Tunnetko kun Jemmun takapää hiukan laskee ja etuosa tulee kevyemmäksi? Kysyin tytöltä joka nyökkäsi hymyillen tietäen onnistuneensa kokoamisessa.
- Lilja on ehkä jopa liian kootun näköinen nyt, päästä sitä kuitenkin etenemään enemmän Veera! Muuten näyttää oikein hyvältä.
- Acce ja Kani on pieniä poneja, joten niiltä kokoamista ei nää ihan niin helposti kuin isommilta hevosilta. Topi, uskalla ottaa Kania hiukan enemmän edestä kiinni ja käske pohkeilla eteenpäin! Acella hyviä kokoamisia, sehän näyttää vihdoin keskittyvän työskentelyyn!
- Loistavaa työskentelyä kaikilta! Hyvin jaksoitte vaikka oltiinkin ilman satuloita ja tehtävät vaati paljon keskittymistä. Otetaan lopuksi rentoa laukkaa ympäri maneesia niin että hepat saa venyttää itseään pitkäksi kaikkien kokoamisharjoitusten jälkeen! Sanoin ratsastajille jotka vuoroitellen siirsivät ratsunsa laukkaan. Jopa Jemmu ja Kani olivat sen verran väsyneitä rankan tunnin jälkeen, että Merru ja Topi uskalsi antaa niille lähes pitkät ohjat. Muutama kierros laukkaa kumpaankin suuntaan ja pyysin ratsukot siirtymään käyntiin.
- Voitte mennä Merida ja Jemmu kärjessä maastoon loppukäynneille! Ja Acce viimeiseksi ettei saa kukaan turpaan! Naurahdin ja lähdin tyytyväisin mielin avaamaan maneesin luukkua, jotta hepat ratsastajineen pääsisivät raikkaaseen, sateen jälkeiseen ulkoilmaan.
YÖMAASTO
Merida - Tumppu
Angelika - Cora
Topi - Likka
Veera - Tara
Grace - Ranja
Mä olin yömaastossa mukana pyörälläni ja johdin letkaa. Kesäyö oli aika valoisa. Ja todella hiljainen, jos sinnikkäitä hyttysiä ei laskettu mukaan. Ratsastajille olin sanonut että laittaa pälle heijastinliivit ihan vain varuuksi. Mukaan sai lähteä satulalla tai ilman, satulaa mä sanoin suosivani. Poljin edellä hitaasti ratsukoiden tullessa käynnissä perässäni. Hepat näytti uneliailta, mutta niitä ei tuntunut haittaavan yöllinen seikkailu. Yömaasto kesti noin puolituntia ellei ylikin ja matkaan kuului hurjan laukkapätkän lisäksi pari ravipätkää yksi rauhallinen ja toinen hieman hermostuneempi.
Kysymys kuuluu; mitä yössä tapahtui, joka sai hevoset villiintymään ja Iidan polkemaan kuin hengen hädässä?
KESKIVIIKKO
ESTETUNTI:
Merida - Miina
Angelika - Sanni
Topi - Edi
Veera - Mino
Grace - Hilda
ps. Laittakaa turvaliivit!
Reifr:
Olin rakentanut kolme estettä kentälle, ennen kuin ratsastajat saapuivat ratsuineen kentälle. Iida oli pistänyt tunnille Hildan sille samalle uudelle, joka oli sillä jo maastossa hypännyt, nainen sanoi että se osasi ratsastaa sillä. Annoin ensin ohjeeksi ratsastajien tehdä parit raviin siirtymiset käynnistä ennen kuin jäisivät raviin. Merida sai heti ensialkuun lyhentää jalustimensa. Topi ja Grace sai lyhentää ohjia reilusti.
Kun ravi molempiin suuntiin oli kaikilla ratsukoilla eteenpäin pyrkivää ja hepat oli ryhdissä annoin luvan nostaa laukat. Ympäri kenttää sai laukata, mutta vain lyhyitä pätkiä, jotta tulisi siirtymisiä raviin ja hepat tulisi kuulolle. Sitten alettiin pikkuhiljaa tulemaan esteille, mutta sitä ennen pyysin ratsukot käyntiin ja tulemaan mun luo keskelle kenttää. Selitin miten tulla, tehtävä oli mitä yksinkertaisin, mutta ei enää kun korkeutta nostettaisiin. Diagonaalilla oli pysty 70cm, siitä tuli ratsastaa suoraa, sitten kunnolla molemmat kulmat aktivoiden laukkaa. Pitkällä sivulle oli ensin 60cm ristikko ja sen perässä parin kolmen laukka-askeleen jälkeen 80cm pysty.
‘’Kaikkia nostetaan vielä, keskitytte vain siihen että saatte hepan diagonaalilta suoraan, laukan nää kaikki vaihtaa, jos ei niin rauhallisesti ilman turhia häskäyksiä siirrätte raviin ja vaihdatte laukan. Otatte kiinni ja työskentelette molemmat kulmat, jotta saatte ne niihin. Ristikko on eka siks, jotta saatte hepan suorempaan ja pystylle on helpompi tulla, kun ootte suorina.’’
Järjestyksenä oli Merida, Topi, Veera, Grace ja Angelika. Miina tuli reippaasti, mutta se ei ollut ainut, sillä kaikki puokit tuli suhteellisen reipasta laukkaa, paitsi Hilda, jota Grace sai ratsastaa kulmissa eteen. Kun kaikki oli tullut mä nostin lisää. Diagonaali pysty nousi kahdeksaankymmeneen, ristikko 70cm ja siihen se sai jäädä. Pystyn nostin metriin. Ei yhtäkään kieltoa ja vain yksi väärä laukka tuli diagonaalin esteeltä.
Seuraavaksi kaikki muu pysyi samana, mutta viimeisen pystyn nostin metri kahteen kymmeneen, jollon Merida sanoi ettei hyppää.
‘’Kyllä hyppäät, sä pääset sen yli ihan helposti. Miina hyppää hyvin, mä luotan suhun. Ratsastat vaan samalla lailla kun edelliset kerrat.’’
Topin ja Gracen pyytäessä kiltisti, että saa vielä hypätä 130cm ajattelin, että miksei. Kaikilla oli turvaliivit päällä Iidan käskystä ja hepat osasi hypätä. Meridan oli saanut uskoa itseensä ja Iidan hypätessä 130cm radan kisoissa oli Angelikalla vastuu hypätä tammalla yksittäinen 130cm este, helppo nakki. Veera ei kinunut ei valittanut vaan näytti tyytyväiseltä Minon selässä, se ruuna osasi hypätä, joten en ihmettele. Loppuverkaksi ratsukot sai ravailla vapaasti, kun mä keräsin esteet sivuun.
Merida - Miina
Teillä meni hyvin. Mä oon tyytyväinen siihen että käskin sun tulla sen 120cm esteen, sillä muuten sä et olis hypännyt myöskään sitä 130cm estettä. Hieman oli alastuloissa hakemista sun asennon kanssa, mutta hyvin sä sinnittelit. Tamma kuumui aikalailla, mutta varsinkin kun esteet oli hieman korkeampia, mikä teki hieman vaikeaksi hidastamisen ilman että tamma tinttaili heiluttelemalla päätään. Hyppyyn lähdit hyvin mukaan ja oikein hyviä paikkoja teillä tuli esteille.
Topi - Edi
Edu luotti suhun ja sä siihen ja kyllä sussa näkee esteratsastajan. Hieman oli ongelmia välillä hyvän kevyen istunnan löytämisessä laukassa, kun ruunan laukka sai sut istumaan siellä kun missäkin koulukisoissa. Kun sun tasapaino löytyi ja paino oli jalustimilla näytti heti paremmalta ja esteiden välissä Edi pääsi laukkaamaan kunnolla. Sun pitää kyllä kuitenkin oppia hallitsemaan innostus hieman paremmin sillä kun sä innostuit suuremmista esteistä sä aloit tuuppia Ediä eteen, mutta ruuna on anteeksiantavainen eikä antanut sen häiritä.
Veera - Mino
Kyllä nuoressa hevosessa virtaa on - vai mitä! Minon keskittymiskyky ei tuntunut olevan parasta tällä tunnilla vaikka teidän yhteinen sävel löytyikin alkutunnista. Sä osasit olla tarpeeks rento ja ratsastaa sitä kevyillä avuilla mikä helpotti huomattavasti ratsastusta. Laukan aktivoiminen kulmissa ei ollut teidän juttu selvästikään, kun ruuna puski sisälle, muista ensi kerralla ulko-ohjan tärkeys. Diagonaalille teillä lähti joka kerta hypyt aika kaukaa ja sait ottaa sitä paljon kiinni, ettei se olisi niin pitkänä.
Grace - Hilda
Nojoo, teillä sujui oikein hyvin sitten kun Hilda liikkui. Tää oli sun toinen kerta Hildalla ja taas esteillä, mutta kyllä sen näki että teillä oli yhteinen sävel löytynyt jo maastossa sillä sä sait heräteltyä sen hyvin. Kulmissa tuli laukan aktivoiminen teillä tärkeäksi, kun tamma meinasi jäädä taa ja leijumaan. Jalan kanssa saa Hildan kanssa olla tomera ja kädestä kevyt, mutta ohjastuntuman tuli pysyä. Siinä teille haastetta. Jos sä jäit liian paljon edestä kiinni se heitti päätään, mutta jos sulla ei ollut tukea riittävästi laukan tempo katosi. Hyvät paikat löytyi esteille joka kerta.
Angelika - Sanni
Kun sä sait jalat rauhoitettua Sannikin rauhoittui, alkuun teidän meno oli vähän soutamista ja huopaamista, mutta kun sulle monennen kerran jälkeen kommentoin jaloista se ilmeisesti loksahti kohdalleen. Kun Sanni jäi epäröimään sä sait sen napakasti esteiden yli, mutta suoraan oli teillä vaikea tulla ristikolle ensimmäisillä kerroilla ja pystylle tuli hassu hyppy. Mutta mitä korkeemmalle esteet nous sitä paremmin teillä sujui. Jalan pitää olla lähellä mutta rauhallinen, koska tammalla on kyllä oma moottori.
MAKSU: Vapaa tarina, johon sisällytä sanat onni, suomalainen, ennaltaehkäisy, kurvi
UITTOMAASTO
Iida - Sanni
Merida - Tumppu
Grace - Ranja
Veera - Lilja
Angelika - Cora
Topi - Kani
Lähdimme leiriporukalla neljän aikaan uittamaan hevosia. Kaikki lähti uskaliaasti ilman satuloita maastoon. Mä istuin Sannin selässä ja johdin letkan käynnissä tallipihalta hiekkatielle, joka kulki laidunten ja tallipihan välissä. Laitumella oleskelevat nosti päänsä ruohon seasta ja katselivat korvat hörössä kun kaverit käppäilivät ohi. Matkalla uimaan jouduimme ohittamaan pari ihmisparvea joilla oli kartat ja kompassit ilmeisesti suunnistajia. Perää pitävä Kani alkoi pelleillä ne nähdessään ja hyppi vinottain tiellä katsellen niitä silmät pyörien. Topi kuitenkin pysyi pienen ponin selässä ilman ongelmia.
Otimme lyhyen pätkän ravia ja sen perään hieman laukkaa, joka loppui lyhyeen kun Merida ja Grace nauroivat molemmat niin kovaa että oli tippua selästä.
‘’Ei Iida, ihan oikeesti me voidaan hyvinki jatkaa laukkaa, ei me tiputa.’’
Mä luotin Meridan sanaan ja nostin Sannilla uuden laukan. Edelleen takaa kuului tyrskintää tytöiltä sekä kiljahduksia, mutta ne pysyi selässä kuin liimatut, molemmilla oli nyrkit harjoissa kiinni. Ja näin mä sitten meinasin horjahtaa katsoessani taakse. Korjasin asentoni ja otin hieman tukea kaulasta ja pyysin Sannia laukkaamaan hieman reippaammin, sillä kun se laukkasi hitaasti se oli varsin pomputtavaa. Samoin kuin se tuskainen raviin siirtyminen, joka odotti meitä kaikkia.
Loppumatkan rantaan kävelimme. Sinisestä järvestä heijastui auringonpaiste ja raikas tuuli järveltä puhalsi vastaan. Ohjeistin kaikki riviin ja kävelimme samaan aikaan veteen. Sanni käppäili tasavarmasti syvemmälle veteen, mutta mä käänsin sen ennen kuin se ehti alkaa uimaan. Mä en ollut vielä heittänyt talviturkkia enkä heittäisi. Hyi. Vesi oli edelleen kylmää vaikka sekä Merida että Veera väitti toisin. ‘’Täähän on hurjan paljon lämmennyt.’’ Veera nauroi kun irvistykselle.
Ehdimme ottaa parit kisat vedessä, jotka vaati uhrinsa ennen kuin uhkaava ukkosen jyrinä sai meidät kaikki katsomaan taivaalle, joka oli täyttynyt tummista sadepilvistä.
‘’Paras varmaan lähteä.’’ totesin. Lähdimme märkinä ja tyydytettyinä, ei kaksimielisesti, kohti Yläkokkoa. Ensimmäiset sadepiskot tipahti harteille kun olimme päässeet rannalta hiekkatielle. Yhteistuumin lähdimme ravaamaan kohti Yläkokkoa.
Vasta kun laitumet näkyi siirsimme käyntiin. Tulimme metsästä peltoaukealle ja joku heppa hirnahti meidät nähdessään. Mitä lähemmäs tallia tultiin sitä enemmän alkoi satamaan. Ruunalaitsalaiset juoksi aidalle ja kävelivät sen viertä meidän kanssa. Aidan tullessa vastaan ja lähti ravaten pois aidalta. Hyppäsimme kevyen kaatosateen tullessa niskaan alas selistä ja talutimme hepat tallin suojaan sadetta, joka ehti loppua ennen kuin pääsimme tallista pihalle. Sellanen kesäsade.
ILTANUOTIO
Luca:
Päivällä tullut sade oli kastellut maata sen verran, että nuotio oli uskaliasta tehdä. Iidan talon, joka oli pitkä perinteinen maalaistalo, takana oli nuotiopaikka. Jouduimme kyllä raahaamaan tuolit itsellemme varastosta. Pöytä joka löytyi talon takaa valmiiksi täyttyi makkarapaketeista, vaahtokarkkipusseista sekä juomista. Sekä alkoholisesta että alkohoittomasta. Iida hommasi pöydälle hyttyssavun ja jonkun koneen, joka ilmeisesti hääti hyttysiä.
Mä olin ottanut mukaan pienen kaiuttimen, jonka kautta nyt soitin musiikkia. Mulla oli tikun päässä makkara niinku paril muullakin. Mä olin ottanut seurakseni Lindasta eronneen Joonaksen, joka nautti sinkkuna olosta ja tallilaisille flirttailusta. Mä vaan nauroin pojan surkeille iskulauseille, joita se keksi koko ajan lisää siinä istuessaan.
‘’Ooksä joku Peppi Pitkätossu?’’ se kysyi yllättäen multa.
‘’Tän on pakko olla huono.’’ sanoin sille nauraen jo valmiiksi ja kohotin kulmiani.
‘’Kun sulla on tollaset huvikummut.’’
Repesimme kaikki kovaan nauruun. Ja Joonas näytti tyytyväiseltä. Iida sanoi syövänsä vielä yhden makkaran ja lähtisi sitten nukkumaan. Me oltiin kuulemma vastuussa nuotiosta.
Angelika ja Veera oli täysi-ikäisinä juoneet parit oluet ja ne alkoi nopeasti nousta tyttöjen päähän. Meirda koitti saada yhden, mutta mä koin itseni vastuussa olevaksi eikä Iida tykkäisi jos sen alaikäinen leiriläinen joisi leirillä. Tytöt teki sen mikä lie chubby bunny -haasteen, jonka voittajaksi osottautui hiljaisempi Grace, jonka kanssa olin hieman jutellut englanniksi kun se oli tytön vahvempi kieli.
Kun nuotio oli sammutettu ja roskat siivottu hiippailimme leiritupaan. Myös siis mä ja Joonas. Eihän me oltas millään voitu lähteä ajamaan, selitimme vastusteleville tytöille. Loppujen lopuksi päädyin jakamaan Joonaksen kanssa yhden alakerrassa olevista sängyistä. Se oli pettymys sekä mulle että Joonakselle, mutta meijän piti ‘’deal with it’’ Gracen sanojen mukaan.
TORSTAI:
Luca, ennen tuntia:
‘’Hahahahahah.’’ mulla oli hervoton naurukohtaus päällä kun katselin Meridan järkyttynyttä ilmettä. ‘’Accehan on legendaarinen, kaikkien pitää joskus kohdata se.’’ sanoin sanottua nauru purkausten välistä.
‘’Onko tää sun tekosia?!’’ Merida kysyi uhkaavasti. Mä vaan nauroin tytölle, joka joutuisi lähteä hakemaan Accea laitumelta. Vahingonilo paras ilo.
KOULUTUNTI
Merida - Acce
Angelika - Lupu
Topi - Likka
Veera - Halla
Grace - Rimpula
Iida:
‘’Aloitetaan sillä että pidennätte jalustimianne reiällä tai parilla, kuten esimerkiksi Topi.’’
‘’Sitten voitte keräillä ohjat ja ratsastaa parit pysähdykset. Tänään mennään paljon siirtymisiä, joiden a ja o on hevosen suoruus jota te ootte harjotellut maanantaina. Siirtymisten lisäksi katotaan jotain muutakin, mutta voitte nyt sitten siirtää raviin ja alkaa tekemään ympyröitä.’’
‘’Accekin raviin, Merida. Käytä jalkaa. Älä hytky koko kropalla, napakka jalka. Käännä sitä jos se ei liiku eteen.’’
‘’Hallan kanssa pidä käsi vakaana ja katse eteen.’’
‘’Topi, napakkana siellä selässä, että Likka ei omiin nimiin siirry käyntiin.’’
‘’Angelika, pehmeä käsi ja herättele Lupua vähän.’’
‘’Grace, ratsasta Rimpe kunnolla kulmiin. Sisäpohje tarkkana.’’
‘’Ympyröillä voitte vähän ajatella väistättävänne takaosaa ulospäin. Acce eteen! Veera, pidätteet. Likkaa eteen jos se jää kyttäämään samoin Lupua. Rimpulaa saa ratsastaa reippaasti eteenpäin.’’
‘’Tulkaa Halla kärjessä koko rata leikkaa.’’
‘’Otetaan siirtymisiä tähänkin suuntaan. Pyrkikää kahteen käyntiin siirtymiseen pitkillä sivuilla ja päätyihin ympyrät.’’
‘’Merida, nyT Acce eteeN, sulla on raippa jos se ei tottele jalkaa!’’
‘’Topi, suorista Likka, se on kauhee kiekura.’’
‘’Grace, vaadi Rimpulalta älä vaan istu siellä.’’
‘’Veera, jalka lähellä ja käsi rauhallisena.’’
‘’Lupua voi myös asettaa ympyrällä Angelika.’’
‘’Okei, jatkakaa sitten suoraa ja istukaa sitten harjoitusraviin. Istukaa pitkinä, jalka pitkänä. Selkä suorana ei notkona tai pyöreenä, kannatte käden ja nyrkit pystyyn. Katse menosuuntaan. Hengittäkää ulos, painaudutte satulaan ja suljette nyrkin. Hyvä käyntiin siirtyminen Angelika. Pitäkää käynti aktiivisena. Kun teillä on tilaa siirtäkää takaisin raviin.’’
‘’Seuraavaksi lähetään hieman nostamaan laukaa. Eli teette molempiin päätyihin suuret ympyrät. Ja kuten tiedätte ympyrällähän on neljä pistettä. Kolme uralla tai hieman sen sisäpuolella ja yksi ilman uraa, joten nyt pidätte sitten huolen että käytte jokaisella pisteellä ja teidän ympyrät on ympyröitä eikä epämuodostumia. Ja nyt sitten ympyrän aikana nostatte laukan ja laskette raviin. Kun olette menneet yhden neljäsosan eli ootte ensimmäisellä pisteellä nostatte laukan ja laukkaatte puolikkaan ympyrän. Muistakaa ympyrältä tulevan etuoikeus. Pitkälle sivulle voitte vaikka tehdä käyntiin siirtymisen tai siirtymisen ravin sisällä riippuen siitä miltä hevonen tuntuu.’’
‘’Topi, missä oli valmistelu? Nyt sä vaan tönit sen lantiolla laukkaan, Likka on herkkä joo, mutta puolipidäte on tärkeä.’’
‘’Hallan kanssa hidastus ennen laukannostoa, jotta siitä tulee siisti eikä kaahaus.’’
‘’Merida, ulkoavut! Käännä se pois sieltä kentän keskeltä takaisin ympyrälle nyt hop hop. Noin, tee uus ympyrä.’’
‘’Lupun kanssa kanna käsi, mutta hyvä nosto.’’
‘’Rimpulaa pitää ratsastaa eteen ennen laukannostoa, mutta ottaa terävä pidäte että se nostaa eikä jää jumputtamaan.’’
‘’Hyvä laukka Lupulla, koita siirtää se pienemmillä avuilla raviin.’’
‘’Veera, tää on ihan lyhyt pätkä mitä laukkaatte, joten ei ole aikaa istua siellä.’’
‘’Okei, Acce pukitti, mutta ainakin laukka on nyt hyvä, siirrä jo raviin.’’
‘’Olkaa nyt tarkkana siinä missä kohtaa nostatte laukan ja siirrätte raviin.’’
‘’Nyt oli hyvä nosto, Topi. Ja Likka on hienon ryhdikäs.’’
‘’Tää oli nyt parhain nosto Rimpulalla. Te voitte vaihtaa suunnan.’’
‘’Jees, vaihtakaa vaan loputkin suuntaa ja tullaan vielä pari kertaa samalla lailla.’’
‘’Hyvä sitten ottakaa hetkeks käyntiin ja antakaa ohjaa. Tullaan sitten sillä lailla että käännätte käynnissä pari kolme metriä ennen uraa hevosen ja suoristatte sen, kun se on suora väistätätte uralle ja uralle tullessa uusi suoristus ja laukannosto. Voitte laukata lyhyelle sivulle asti. Tullaan väistöt vaan tarhapäädystä.’’
‘’Hallaa ja Lupua voi hieman hidastaa ennen väistöä, Accea ratsastaa eteen samoin Rimpulaa. Likan kanssa istu vaan rauhassa.’’
‘’Lupulla hyvä väistö ja laukannosto, se alkaa innostua, kanna käsi, Angelika.’’
‘’Merida, pitkä, rento jalka. Ja ratsasta eteen.’’
‘’Rimpeä eteen ennen kuin alat väistättämään, katso minne meet.’’
‘’Rento sisäkäsii, Veera, älä jää vetämään. Puolipidäte molemmilla jaloilla.’’
‘’Topi, sisäjalkaa ei tarvi siirtää noin paljon, pidä se vaan samalla kohdalla.’’
‘’Merida, ratsasta eteen ennen väistöä. Kunnon puolipidätteet ja pyydä välillä myös eteen ettei tuu noin jyrkkä.’’
‘’Oho mikä nosto, Angelika. Hyvä.’’
‘’Hyvä nosto Hallan kanssa, koita vaan hillitä sitä laukkaa.’’
‘’Nyt on hyvin suora, Merida, koita vaan saada laukka nostettua sitten.’’
‘’Likalla hyvä nosto, se saa laukassakin olla suora.’’
‘’Grace, pitkä jalka ja ota selkeä puolipidäte ennen nostoa. Hyvä. Kiitä sitä.’’
‘’Kun ootte saaneet hyvän väistön ja noston niin sitten riittää. Voitte antaa hieman ohjaa ja antaa ravata eteen ja alas.''
MAKSU: Vapaa tarina/kuva/kysymykset:
> millä mielin tunnille?
> mikä sujui parhaiten?
> mikä huonoiten?
> missä eniten parannettavaa?
> millä mielin lopetit tunnin?