Iida
Administrator
Posts: 2,308
Ikä: 30v
|
Post by Iida on Mar 25, 2017 15:37:43 GMT 1
APRILLI-VAELLUS
31.3. - 1.4.2017 Yläkokon Ratsastuskoulu järjestää kaksi päivää kestävän aprilli-vaelluksen aprillipäivän kunniaksi. Vaellukselle lähdetään kolmelta perjantaina ja tallille palataan neljän aikaan lauantaina. Vaellukselle odotetaan kivaa, aurinkoista ilmaa, jossa on mukava ratsastaa. Matkalla mennään kaikkia askellajeja, välillä kovempaa ja välillä rauhallisemmin. Tulemme ratsastamaan arviolta viisi tuntia ennen kuin pääsemme leirikeskukselle. Matkan aikana pysähdymme eväspaussille ennen kuin jatkamme matkaa. Leirikeskukseen viedään tavarat etukäteen, mukaan vain reppuun matkaevästä ja juotavaa. Illalla mahdollista päästä saunaan ruoan jälkeen. Lauantaiaamuna heräys noin yhdeksältä ja noin 11 lähdemme leirikeskukselta takaisin tallille. Muistathan että kerrospukeutuminen on kaiken a ja o. Tallilta lainataan heijaistinliivit, koska olemme leirikeskuksella vasta 19 aikaan. Vaellus suoritetaan vapaaehtoisella roolipelillä, ilmoitathan siis alle tuletko mukaan ropeen vai pelkkänä nimi listaan -tyylillä. Osallistumiset alle omalla ja ratsusi nimellä (ulkopuoliset linkkaattehan hepan sivut). Ei yläkokkolaiset voivat kirjoittaa pienen esittelytekstin itsestään, jotta ropettajat osaavat ottaa huomioon minkälaista porukkaa on mukaan lähtenyt! Osallistujat: Iida - Husse (r) Luca - Nöpö (r) Angelika - Karri (r) Merida - Kapu (r) Milja - Mino (r) Miro - Miina (r) Salome - Foxy (r) Topi - Liadan (r) |
|
Deleted
Deleted Member
Posts: 0
|
Post by Deleted on Mar 25, 2017 16:22:16 GMT 1
Angelika - Karri
Ja osallistun tietysti ropeen! :)
|
|
|
|
Post by Merida on Mar 25, 2017 18:05:13 GMT 1
Mä en taida Kurrella vielä lähteä maastoon, niin käykö jos tuun vaikka Kapulla? Ja Milja vois tulla Minolla! Osallistun ropetukseen, mut kirjotan ehkä vuorotellen merrulla&miljalla aina kun on mun vuoro  |
|
Deleted
Deleted Member
Posts: 0
|
Post by Deleted on Mar 25, 2017 19:09:10 GMT 1
Miro vois lähteä mukaan jollakin tuntsarilla (Sanni/Miina/Hilda/Laku?) saat päättä ite että kellä!
Ja ropeen voisin kans osallistua silleen niinku Merida tossa aiemmin sanoikin, että kirjoittaisin vuorotellen Angelikan kanssa! :)
|
|
Iida
Administrator
Posts: 2,308
Ikä: 30v
|
Post by Iida on Mar 25, 2017 19:13:34 GMT 1
Käy Merida ja Miro, pistetään sulle vaikkapa Miina :=)
|
|
|
|
Post by Salome on Mar 27, 2017 19:58:38 GMT 1
Salome-Foxy
Topi-Liadan
Voisin vuorotella kans molempia hahmoja!
|
|
Iida
Administrator
Posts: 2,308
Ikä: 30v
|
Post by Iida on Mar 30, 2017 13:22:57 GMT 1
Järjestyksenä vaikka vaan ilmoittautumisjärjestys ja sitte saatte vuorotella hahmoillanne, mäki ehkä Lucan kanssa mutta taijetaan alkaa nyt vaan tuskin niitä ulkopuolisia tulee  IIDA: Husse oli kotiutunut suht hyvin meille ja rauhoittunut huomattavasti ekoista päivistään meillä. Nytkin se malttoi seistä alakentällä kaarrossa nätisti, kun istuin jo sen kapeasssa selässä odottamassa muita. Sanna oli hetki sitten lähtenyt viemään nukkumakamat leirikeskukseen. Aurinko paistoi ihanasti ja alkoi kaduttamaan etten ottanut aurinkolaseja nyt mukaan, toisaalta toihan kypärän lippa hieman suojaa. Ilma olisi ollut vielä kivempi ellei olisi tulluut koleasti, joka sai mut vähän hytisemään. Milja valitteli ääneen samaa kuin tunsin ja sai monta myöntävää vastausta. Joonas, joka oli aamutallissa Lucaa auttanut otti nyt ilon irti ja auttoi ratsastajia selkään, kuten Merrua esimerkiksi, kun Kapu ei olisi halunnut tuulessa pysyä paikoillaan. Miro oli lähtenyt Miinalla mukaan, raju veto siihen nähden ettei poika ollut tammalla ikinä mennyt, koska oli ollut vasta niin vähän aikaa mukana, mutta vähemmän raju kuin Terralla mukaan lähteminen. ''Noniin onko kaikki valmista?'' kysyin hymyillen muilta kun kaikki oli selässä. Kuului pari iloista hihkaisua. ''Lähdetään sitten järjestyksessä Miina, Mino, Foxy, Nöpö, Liadan, Kapu ja Karri viimeisenä, sä Angelika varmasti pidät hyvin perää.'' hymyilin naiselle joka nyökkäsi takaisin ja pyysin sitten Hussen liikkeelle. Vaelluksissa oli se joku kiva juttu. |
|
Deleted
Deleted Member
Posts: 0
|
Post by Deleted on Apr 1, 2017 12:35:24 GMT 1
Katsoin kuinka jono edellämme alkoi lipua pikkuhiljaa eteenpäin ja painoin itsekkin liikkeelle lähdön merkiksi pohkeet kiinni Karrin valkoisiin – tai ainakin melkein valkoisiin – kylkiin. Poni allani lähti reippain, mutta samalla rennoin askelin muiden perään. Kuulin valitteluja kylmyydestä, vaikka aurinko paistoi pilvettömältä taivaalta. Plussa-asteita ei tosiaan ollut kuin muutama ja jotkut olivat varustautuneet vaellukselle vähän turhankin kevyillä vaatteilla. Itse olin pistänyt kuitenkin päälleni talvitakin ja vähän isompien ratsastushousujen alle tunkenut vielä toisen ohuemmat housut. Mukana mulla kuitenkin oli sitten kevyempää vaatetta sisällä oleskelua varten.
”Kaikki vielä mukana?” Huudahti Iida edestä meidän köpöteltyämme ensimmäiseen mutkaan saakka. Kaikkialta kuului myöntäviä vastauksia ja naurahduksia. Katsoin ajatuksissani edessä keikkuvaa Kapun takapuolta ja ajatukset palasivat väkisinkin viime vaellukseen. Oli ehkä mennyt turhan lujaa silloin, ainakaan nyt mulla ei ollut tarkoitus sekoilla niin kovasti. Tai pahahan se oli sanoa kun ei edes kaikkea kunnolla muistanut. Syvään huokaisten oikaisin Karrin jo vähän epäsiistiksi kasvanutta harjaa ja keräsin ohjat paremmin käteen.
”Kaikki hyvin?” Kääntyi edelläni ratsastava Merida katsomaan taaksepäin kysyvä ilme kasvoillaan.
Olinko mä vahingossa ajatellut ääneen?
|
|
|
|
Post by Merida on Apr 1, 2017 15:05:50 GMT 1
Olin ehkä kerran aikaisemmin mennyt Kapulla, mutta silti olin luottavaisin mielin ratsuni selässä. Ponikokoinen otus ravisutteli välillä päätään ja pärskähteli tyytyväisenä. Se tuntui nauttivan päästessään maastoon, ja niin oikeestaan mäkin. En ollut viimeisiin kuukausiin kuin vain kävellyt maastakäsin Kurren kanssa lähipoluilla, joten oli kiva pitkästä aikaa päästä maastoilemaan kunnolla. Nyt satulassa tulisikin vietettyä putkeen noin viisi tuntia. Enköhän mä reissusta selviäisi, vaikka en tosiaan nykypäivinä niin usein ollut ratsastanut kuin vaikkapa viime vuoden lopussa.
Taputin Kapun lyhkäistä kaulaa pienesti hymyillen, ja vilkaisin taaksepäin. Siellä Angelika hoitoponinsa selässä köpötteli takanamme hyvän turvavälin päässä. Nainen näytti olevan omissa ajatuksissaan.
"Kaikki hyvin?" päätin kysyä ja Angelika nostikin katseensa ratsunsa harjasta.
"Aa, joo on", hän nyökkäsi ja hymähti sitten pienesti;
"Kunhan muistelin meidän viime reissua."
Pyöräytin silmiäni hymy huulilla:
"Älä ees muistuta."
Oli meillä tosiaan sillon pikkasen turhankin luja meno ollut. Jos tällä kertaa vaikka pitäis menon rauhallisempana. Ei mun tietojen mukaan kukaan ollutkaan onneksi alkoholia salakuljettanut, toisinkuin viimeksi. Oikeestaan en ollut edes viikkoihin juonut, nyt ongelmana oli ennemminkin tupakka.. Tai no ei. Ainakaan en antanut sen muodostua ongelmaksi.
"No jep", Angelika naurahti.
"Ravataanko pikku pätkä?" Iida keskeytti meidät jonon edestä.
Vaaleahiuksinen sai myöntäviä huudahduksia läpi jonon.
|
|
|
|
Post by Salome on Apr 1, 2017 20:43:59 GMT 1
Onko nyt niinku mun vuoro? |
|
Deleted
Deleted Member
Posts: 0
|
Post by Deleted on Apr 1, 2017 21:20:49 GMT 1
Joo on |
|
|
|
Post by Salome on Apr 5, 2017 15:04:48 GMT 1
Lähdettyämme liikkeelle tallin pihasta, oli ratsuni aavistuksen täpinöissään. Foxyn turpa oli melkein koko ajan edellä menevän Minon perseessä kiinni ja se oli alkanut pyöräyttelemään kuolainta suussaan. Olin laittanut sille Kimblewickin kuten maastoon yleensäkin, mutta musta oli alkanut tuntua että se oli jollain tapaa epäsopiva, sillä joka kerralla kun sitä käytin pyöritteli Foxy levottomana kuolainta suussaan. Olinkin jättänyt sen kokonaan esteiltä pois ja meillähän oli menneetkin esteet sen jälkeen oikein mallikkaasti. Kaiketi pitäisi myös maastossa uskaltautua jättämään pois, vaikka Foxy saattoikin ryntäillä.
Käsky edestä päin oli tullut ja hevoset oltiin siirretty raville. Ravailun ohessa monet jutustelivat rennosti, mutta itse vaivuin syvälle mietteisiini. Äiti ja Mikko olivat päättäneet erota ja Mikko haki paraikaa asuntoa keskustasta. Topi muuttaisi sinne omaan kämppäänsä, kunhan vain saisi hakemuksensa läpi. Tulisimme asumaan tuossa talossa siis toistaiseksi Äidin ja Veelan kanssa kolmestaan. Mikko ottaisi Sulon (koiran) mukaansa uuteen asuntoonsa, sillä ei meillä äidin kanssa riittäisi aikaa hoitaa ja lenkittää sitä. Pikkusiskoni Veela taas saisi ravata Mikon ja äidin väliä vuoroviikoin. Tilanne oli mulle kaikenkaikkiaan outo, vaikka onneksi Topin kanssa tultaisiinkin aina säilymään "sisaruksina." Nähtäisiin yhä tallilla ja näin. Itse en kuitenkaan ollut vielä valmis muuttamaan pois kotoa. Huoletti myös äidin puolesta, sillä tyhmäkin tiesi ettei sillä ollut varaa pitää meidän taloa yksin, vaan pian sekin laitettaisiin myyntiin ja äiti hakisi meille omaa asuntoa. Huoh, mikään ei vaan ollu yksinkertasta.
|
|
Iida
Administrator
Posts: 2,308
Ikä: 30v
|
Post by Iida on Apr 5, 2017 15:25:15 GMT 1
Lucas:
Ravailimme Nöpön kanssa kaikessa rauhassa Takaniittyjen välissä. Edellä ratsastava Salome oli hiljaa ja näytti pääasiassa tuijottelevan Foxyn niskaa, joka nyki innosta. Me oltiin ravailtu parin risteyksen ohi, ilman että autoja oli tullut hiekkatiellä vastaan. Takana ratsastava Topi otti ilon irti ja jutteli connulla ratsastavan Meridan kanssa pirteästi, tytön kikatellessa tyytyväisenä. Mumisin välillä soft shell takkini kaulukseen sen tyylistä että Topi vois jättää sänkypuheet siihen kun pääsisimme leirikeskukselle. Topi ei onneksi kuullut mitään kavioiden kopseen yli.
Luna oli jättänyt tulemasta, mutta toisaalta, mukanahan oli Angelika ja hmm.. Milja... Vilkaisin olkani yli ja näin pieni hymy huulilla ratsastavan naisen. Vinkkasin hälle silmää ja väläytin pepsodent hymyn ennen kuin käännyin eteenpäin huomatakseni kuinka yhtäkkiä eteen ilmestynyttä autoa säikähtävä Husse peruutti melkein Miinan päälle. Mulle tuli kiire hidastaa Nöpö raviin ja ohjata sivuun Foxyn takamuksesta.
''Olisitte voineet sanoa tosta autosta!'' huikkasin Iidalle ja muille edessä ratsastaville, vaikka Iidan ilmeestä tajusinkin, että auto oli senkin yllättänyt.
|
|
Deleted
Deleted Member
Posts: 0
|
Post by Deleted on Apr 6, 2017 13:36:27 GMT 1
Rauhoittelin Miinaa joka oli varmasti säikähtänyt enemmän sitä, että Husse oli peruuttanut puoliksi sen päälle, kuin itse autoa joka oli äkillisesti ilmestynyt kulman takaa. Kaikki oli onneksi pysyneet selässä vaikka osa hepoista olikin järjestänyt pientä äksöniä. Kirjava tamma allani rauhoittui nopeasti Hussen ja Iidan jatkaessa matkaa eteenpäin. Oli varmasti ollut ihan järkevä valinta olla ottamatta Terraa mukaan vaellukselle, se kun oli vasta niin vähän aikaa Yläkokossa ollut ettei oltu ehitty vielä maastoilemaan. Ja sitäpaitsi Miina oli osoittautunut loistavaksi hevoseksi mulle, vaikka aluksi olinkin sen söpöä ulkokuorta epäillyt. Ainakaan tähän mennessä mun ei ollut tarvinnut sitä kamalasti eteenpäin patistaa, tamma vaikutti olevan vain innoissaan päästessään maastoon.
”Haluisitteko ottaa pienen pätkän laukkaa?” Taukopaikalle on enää muutama kilometri matkaa niin nyt olis sopiva väli” Iida kysyi harmahtavan ratsunsa selästä.
Kukaan ei ainakaan pistänyt vastaan ja pienen ohjeistuksen jälkeen odotimme vain pääsyä laukkasuoralle. Kun kaikki olivat päässeet kääntymään ja suoristaneet ratsunsa, antoi Iida luvan nostaa laukan. Mä annoin kirjavalle kevyen merkin laukkaan siirtymisestä ja se kiihdytti innoissaan ruunan perään. Perästämme kuului iloisia kiljahduksia ja hiekan rahinaa. Kylmä viima iski vasten kasvoja ja aurinko paistoi sopivasti suoraan silmään. En silti antanut sen häiritä näin mukavaa hetkeä vaan nautin siitä ihan täysillä, varsinkin kun pian edestä kuului käsky hidastaa ravin kautta takaisin käyntiin.
|
|
|
|
Post by Merida on Apr 6, 2017 19:36:29 GMT 1
Milja:
Mino oli ollut ihan huippu koko alkumatkan. Pärskähteli tyytyväisenä ja teki just niin kuin pyysin, tosin ajoittain oli ehkä vähän vahva suustaan. Nytkin saimme käskyn nostaa laukkaa, ja sehän meille kahdelle kävi! Ei tartennut kun höllätä ohjasta, niin läsipää hypähti laukalle. Hain vähän kevyttä istuntaa Minon puhahdellessa innoissaan. Taisi olla mun eka maasto tänä vuonna niin, että maa näkyi kunnolla. Ainakin joistain kohtaa.
"Hidastakaa raviiin!"
Suoristin asentoani ja aloin tehdä pieniä pidätteitä. Loppujen lopuksi se oli kuitenkin Miinan perse, joka meidät raviin hidasti. Siitä sitten jatkoimme käynnissä polkua eteenpäin, ja hölläsin vähän ratsulleni pidempää ohjaa.
"Kohta sitten saavutaan sinne majoituspaikkaan. Kävellään sinne asti kuitenkin vielä", Iida huikkasi ja laitoin viestin kiertämään perimmäisillekin.
joo tuli vähä lyhyt ku väsyttää kauheena xd
|
|
