Chinnan päiväkirja

[Renee]

Schneeweiß "Chinna"
s. 25.12.2014, Saksa

Saksalainen ratsuponi, tamma
Kilpaponi, taso nousee hiljalleen kohti ylintä "rajaa"

[Renee]

Merkintä I
Muutto uudelle tallille

---

Kerrankin tulin istuneeksi pelkääjän penkillä kun isäni oli kaikkien yllätykseksi istunut auton rattiin jopa Suomen kamaralla. Syystä tai toisesta kaikista kanavista hän oli valinnut kuunneltavakseen juuri Yle puheen, vedoten siihen, että halusi yhä opetella parhaansa mukaan suomea. No, siinäpä kuunteli juputusta riittämiin. Olin itse keskittynyt tarkkailemaan ruutua joka näytti livekuvaa kimosta ponista, joka tottuneesti seisoi kopissa heinäverkkoa tyhjentäen. 

Auto kaarsi pihaan ja hyppäsin kyydistä pois. Samasta ovesta ulos tunki myös pieni koiranpentu hihna perässä roikkuen, josta nappasin äkkiä kiinni. Ihan rehellisesti sanoen en ollut ihan varma, saiko tallilla roikottaa koiraa mukana. Vilma oli kuitenkin sen verta pieni, etten viittinyt jättää sitä kotiin yksin vinkumaan perääni.
"Mitä jos vauveli odottaisit ihan hetken autossa, jotta saamme Chinnan ulos kopista?" lepertelin koiralle samalla kun työnsin sitä peremmälle takapenkille istumaan ja sulkin pelkääjän paikan oven. Vilma jäi typeränä tuijottamaan, mutta vain muutamassa sekunnissa se oli loikannut myös tyhjenneelle kuskin paikalle istumaan.

Paikalle oli myös sipsutellut tallin uumenista toppatakkiin vuorautunut ruskeatukkainen nainen, jonka tunnistin - toivottavasti oikein - tallin omistajaksi, jonka kanssa olin aiemmin puhunut puhelimessa pitkiä keskusteluja.
"Iida Hansen", nainen esittäytyi ja ojensi kätensä kättelyä varten. Kättelin naista ja esittäydyin itsekin. Ida käänsi katseensa auton perässä seisseen kopin suuntaan, jonka kimpussa isäni oli tottunein ottein.
"Autetaanko tamma ulos kopista?"

Ilman sen suurempaa show'ta seisoi Chinna pihassa korvat tötterössä ja silmät kiiluen. Muutaman pienen hirnahduksen saattelemana se lähti kävelemään rinnallani hieman ympäriinsä pihassa saadakseen itseään liikkeelle pitkän ajomatkan jälkeen. Iida esitteli Chinnan karsinan ja paikkoja, joihin voisimme roudata tamman kamoja, joita muuten riitti. Kun Chinna oli karsinassa pienen heinäkasan kanssa ilman kuljetussuojia ja loimitettuna, lähdin roudaamaan ponin tavaroita. Isäni ja Iida auttoivat kumpikin onneksi urakassa ja pian kaikki oli paikallaan estepenkkiäkin myöten.

Vaidoin muutaman sanan tallin omistajan kanssa, sekä kirjoittelimme sopimukset puhtaaksi. Pian sen jälkeen pääsin tervehtimään vielä karsinassa yhä seissyttä ponia.
"Asiallinen olet", selitin samalla kun ujuttauduin karsinaan vaihtamaan kuljetuksessa käytettyä loimea ulkotoppikseksi, jonka kanssa tamma saisi suunnata vielä tarhaamaan. "Nyt kotiudut vain hyvin niin pääsemme aloittamaan pikimiten treenaamisen. Hyvä heppa sinusta vielä tulee".

Pienen hetken rapsuteltuani tamman otsaa loimitettuani sen, lähdin viemään nelijalkaista elukkaa kohti sille osoitettua tarhaa. Isäni kävi myös moikkaamassa Chinnaa ja tuli kanssamme käymään viemässä ponin tarhaan. Matkalla nappasimme Vilman autosta katselemaan hihnan päässä paikkoja. Ei haukun haukkuakaan, oli se niin fiksu pentu!

// Olipa kiva muuttotarina, jossa ei kaikki mennyt huonosti, vaan matka sujui, ja heppa matkusti hyvin ja pääsitte perillekin hyvin mielin ja ehjin nahoin! Chinna vaikuttaa kyllä varsin mukavalle tapaukselle, ja onhan se nätti ku mikä, en kestä! Fiksunkin oloinen tamma. Nyt on meidän yksäripuoli päätallissa täynnä ja Chinna pääsi karsinaan numero 3, karsinanaapureinaan Lotten omistama Shalia ja Nadjalla koeajalla oleva Disa. Chinna voi tarhata siihen asti kun tarvii yksin tarhassa numero 3, sen ympärillä on useampi muu hevonen ja kun aika on kypsä ja uskot Chinnan kotiutuneen voit heittää toiveita linkattuun topikkiin Tervetuloa vielä! Ja ihana toi kuva! 13v€ -Iida