Irtotunti: estetunti - ulkoavut ja vaihdot käyttöön (IH)

[Iida]

Kesäleirien ohella kaikki hevoset ei viikottain pääse liikkumaan tarpeeksi ruoankulutukseen nähden, joten pidetään estetunti, jossa tehtävä on suhteellisen simppelin oloinen, mutta vaatii keskittymistä ja täsmällisiä apuja. Irtotunti pidetään maanantaina 23.7. silloin kun leiriläset tekee jotain muuta, eli n. klo. 15, kuin ratsastaa niin päästään käyttämään tilavaa yläkenttää.

Osallistu alle hevostoiveella, korkeus on max. 70cm.

Osallistujat (3/5):
Lydia - Heppa
Jasmin - Kämpe/Pica
Luna - Poni

[Lydia]

Lydiakin voisi tulla vaihteeksi vähän pienempiä esteitä hyppimään, kun on aina kiva päästä kokeilemaan tallin hevosia Ei oo toiveita, mikä vain kelpaa, kunhan on joko iso poni tai hevoskokoinen!

[Jasmin]

Vois tulla hyppeleen jollain Kisun kaltaisella pienellä ponilla ! Alustavina ratsutoiveina siis; Kämpe/Pica

[Luna]

Mäkin mukaan ihan millä vaan ponilla

[Iida]

Estetunti - ulkoavut ja vaihdot käyttöön / 23.07

Lydia - Hilda
Jasmin - Pica
Luna - Kapu
Nelly - Laku




Mitkä alkufiilikset hevosen varustamisesta alkukäyntien loppuun?

‘’Keräilkää sitten vaan ohjat. Lydia lisää käyntiä. Ja voitte sitten alkaa tulemaan kevyessä ravissa liikkeelle. Lakun kanssa kunnon tuki ja tuntuma, Nelly.’’

‘’Katsokaa, että ratsastatte nyt alkuverkassa hyvin ulkoavuille. Käännätte ulkoavuille ympyröille, voitte kääntää kentän poikki ulkoavuilla ja mitä nyt mieleenne tuleekaan. Picaan kans ravia lisää. Luna pitää tuntuman Kapun kanssa ja rauhoittaa kevennyksen.’’

‘’Hiltsukalle lisää ravia. Herätä se.’’

‘’Nyrkit pystyyn ja kädet kantoon, Jasmin!’’

‘’Istu suoraan Luna, nojaa taaemmas ja kohota leuka.’’

‘’Älä nyhvää kädellä, Nelly. Tasanen tuntuma.’’

Miten onnistui alkuverkka omasta mielestäsi?

‘’Voitte alkaa tulemaan näitä puomeja suorilla. Luna, tarkkana että Kapu tulee suorana puomien yli. Sama linja säilyy.’’

‘’Kokoa sitä ravia Lydia. Nää on sille vähän tiukat välit, mutta se pääsee leikiten läpi kuhan kokoot, muttet päästä kuitenkaan liian hitaaks sitä. Pica saa sen sijaan tulla suuremmassa ravissa puomeille. Puolipidäte ennen puomeja, Nelly.’’

‘’Vaihtakaapa suuntaa ja tulkaa edelleen puomeja. Kun käännätte niille niin miettikää niitä ulkoapuja. Tarkistakaa että hevonen kääntyy ulko-ohjan avulla ettekä vedä sisältä, jollon lapa lähtee ulos. Ulkopohje vastassa, Luna.’’

Miten sujui puomit ravissa? Paraniko fiilis alkuverkan jälkeen?

‘’Nojoo ottakaa hetkeks sitten käyntiin. Mä kohottelen näitä. Eli alotetaan sillä lailla että tuutte tästä tälle pienelle ristikolle. Sitä ennen on apupuomi, jolla saa jo laukka nosta, mutta viimestään ristikolla sitten ja jatkatte vaan suoraa. Laukkaa saa työstää rauhassa pitkänsivun loppuun ja vaikka tehdä alas ympyrä vielä.’’

‘’Joo Lydia, ei hyvin. Nosta nyt siitä suoralta sitten. Enemmän saa olla ravia siinä ja auta sitä nostamaan.’’

‘’Väärä, Luna!’’

‘’Hyvä, Jasmin.’’

‘’Esteen jälkeen koita saada se Laku paremmin kuulolle.’’

‘’Tulkaa pari kertaa vielä lisää.’’

‘’Joop, jatketaan sitten niin, että tuutte tälle ristikolle ravissa. Sen aikana se laukka ja käännätte heti sen jälkeen tälle puomille. Puomilta heti seuraavalle ristikolle, jonka takana puomi. Voitte tulla juoksevalla tahdilla. Ja kierroksen jälkeen ravaatte vaikka kierroksen ja tuutte uudelleen. Tullaan näin pari kertaa ja nostetaan sitten puomi vielä kavaletiksi.’’

Miltä tehtävä kuulosti? Miten homma sitten sujui? Kuinka kääntäminen onnistui heti esteen jälkeen? Jatkuko matka hyvin vielä seuraavalle ristikko-puomille sarjalle?

‘’Noniin sitten. Aletaanpa kunnolla hommiin. Eli ottakaa käyntiin. Mä kohotan tän kavaletiksi. Ja vaihtakaa sitten samalla suuntaa. Eli tullaan samalla tavalla kuin edelliseen kierrokseen. Tuutte apupuomi-ristikko homman. Sitten ne jos joku laski niin ne noin kaks-kolme hyvää laukka-askelta Hildalta ja Lakulta, ponit voi tulla neljä enemmän ja ristikko-puomi. Alottaako vaikka Jasmin? Päättäkää järjestys. Seuraava saa olla valmis edellisen lopetettua. Muut voitte odotella esteiden välissä tai toisessa päädyssä.’’

‘’Jees, aktiivisempi ravi Jasmin. Jalka lähellä. Katse jo kavaletille. Hyvin tuli. Sitten jatka. Enemmän laukkaa. Okei lähti vähän läheltä. Katse jo! Jep ok. Seuraavalle kerralle enemmän vauhtia.’’

‘’Kiva aktiivinen ravi, Luna. Katse. Jes laskeutu oikein. Keskelle sitä kavalettia. Missä seuraava! Myöhässä! Ja siks tuli ulkoreunaan ja lähti vähän huonosti. Ennakoi.’’

‘’Herättele sitä Hildaa, vaikka se alkaa jo olla parempi. Jalka lähellä, näpäytä vähän raipalla taa. Tuli aika lähelle ristikkoa. Hyvä, katse jo ristikolle. Jees sulavasti. Ens kerralla parempi tempo ja anna sille vähän enemmän tilaa.’’

‘’Lakulla vissiin virta päällä. Käsi pehmeä ja myöntää. Hyvä tie kavaletille. Katse seuraavalle. Ota kii. Noin. Näppärä hyppy. Noin vaan ens kerrallakin.’’

‘’Jasmin jos ootat nii kohotan tän jälkimmäisen. Voitte tulla laukassa jo sisään ekalle ristikolle.’’

‘’Joo voi tulla.’’

Miten homma lähti rullaamaan?

‘’Sitten nyt otetaan ne vaihdot mukaan, kun kumpikin ristikko on pystynä. Eli homman nimi on se, jos ette jo arvanneet. Tuutte laukassa sisään puomi, ristikko, kavaletille. Siitä sitten vaihto ja teette ympyrän tapasen toiseen suuntaan, siinä hommatkaa laukka mieleiseksi ja taas kavaletille. Vaihto. Ja pysty, puomi. Selvä? Hyvä. Jasmin voi tulla’’

‘’Hyvä nosto, laukkakin kivasti käynnissä. Tuo se suorana ekalle. Katse jo kavaletille. Vaihda ravin kautta oikee laukka. Pyöritä. Tuo se vähän vinosti kavaletille katse pystylle. Hyvä vaihto ja vähän eteen sitten. Noin.’’

‘’Kapu alkaa kerään kierroksia, istu vaan itte ryhdikkäänä ja varmana. Hyvä tie ja hyppy, käännä jo. Käännä käännä. Ja vaihto. Ei sitten. Ota raviin ja vaihda. Ohjaa kavaletille katse pystyssä. Hyvin. Nätti hyppy.’’

‘’Nyt on hyvä laukka, Lydia, pidä kiinni siitä. Tuo se hyvällä tiellä puomille ja anna tilaa, jalat kiinni. Aika hyvä. Istu ja ratsasta mitä ehit. Kivai puhdas vaihto. Sitten uus laukka pyörimään. Suunnittele tie. Voi tulla vinosti kavaletille. Hyvä. Ja nyt tuli oikein sopivasta kohtaa pystylle. Kiva.’’

‘’Hellitä vähän, Nelly, ettei laukka töki noin paljon. Rentouta käsi ja alapohje. Hyvä tie puomille, missä se kavaletti. Siellähän se. Valmistele vaihto. Etupää vaihto ja takaosa jäi, ota raviin ja uus nyt! Tee sen kanssa tarkka tie ja mieti jo uutta suuntaa. Ei vaihtanu, ja lähti aika kaukaa pystylle. Tarkkana.’’

‘’Tulkaa vielä uudestaan tästä suunnasta ja nostetaan sitten korkeutta ja vaihdetaan suuntaa parin kerran jälkeen.’’

Lopuksi molempiin suuntiin tultiin apupuomillinen pysty, joka oli noin 65cm, sama kavaletti ympyrä ja toinen pysty oli 70cm ilman takana olevaa puomia. Miten se sujui teiltä? Oliko meno parempaa kuin alemmilla korkeuksilla? Vai kusiko homma täysin? Mille hevonen tuntui viimeisellä kierroksella? Jäikö hyvä mieli vai jäikö jotain hampaankoloon?

‘’Jes, voitte sitten loppuravailla ja tulla näiden maapuomien yli, kun oon saanu laskettua ne. Kapu ja Laku sais mennä matalammassa, rennommassa muodossa. Lydia voisi ratsastella Hiltsua takajaloiltaan aktiivisemmaksi kohti hyvää tuntumaa ainakin alkuun, kun hyvälle tuntuu niin antaa enemmän tilaa eestä ja koittaa saada sen selkää ylös kans. Jasmin, katot vaan, että Pica liikkuu kunnolla eikä oio kulmia.’’

Sitten vielä loppu- ja yleisfiilikset? Menisitkö uudelleen ratsullasi vai etkö halua enää koskaan kiivetä sen selkään? Mistä siinä tykkäsit mistä et? Oliko tehtävä mielestäsi sulle hyvä?

''Katse tänne Jasmin!''

[Jasmin]

Mitkä alkufiilikset hevosen varustamisesta alkukäyntien loppuun?
Aikaisemmin päivällä olin jo mennyt puomeja Kisulla, joten tästä maanantaista sukeutuikin oikea puomi-päivä. Olin valinnut Pican mielenkiinnosta, sillä monet olivat kehuneet sen olevan kiva poni. Ruotsin tuonti olikin heti alkuun ystävällinen ja varusteet meni helposti päälle. Kerkesin rapsutellakin sitä vähän ennen tunnin alkua. Se käyttäytyi näppärästi aivan kuin hyvän tuntiponin kuuluukin ja ei mennyt kauaa, kun olin päässyt sen selkään. Ensin tuntui vähän hassulta, kun poni oli Kisua pienempi ja esimerkiksi Lydia tuntui keikkuvan korkeuksissa Hildan selässä. Pikku hiljaa mukauduin sen lyhyisiin askeliin. Pica ei hirveästi testaillut minua, mitä nyt yritti jotain. Panin kuitenkin itsepäisyyksille pisteen ja poni tuntui ymmärtävän ettei temppuilu hyödyttäisi.
Miten onnistui alkuverkka omasta mielestäsi?
Aika hyvin. Tein melko samoja juttuja kuin Kisun kanssa verkatessani. Taivuttelin ja otin siirtymisiä käynnistä-raviin ja ravista-käyntiin saadakseni siirtymät sujuviksi. Korjailin volteilla asetusta paremmaksi ja pyrin pitämään ponin suorassa. Näiden jälkeen otin parit väistöt, jotta saisin Pican vastaamaan paremmin sivulle vieviin apuihin. Lopuksi vielä annoin ponin ravailla uralla pidemmällä ohjalla.
Miten sujui puomit ravissa? Paraniko fiilis alkuverkan jälkeen?
Koska puomit oli asetettu Picalle vähän isosti, piti meidän tulla ne reippaassa ravissa. Ylititimme puomit melko isoin harppauksin, mutta kuitenkin selvisimme kolauttelematta jalkoja. Pica tuntui innostuvan puomeista ja sain pidätellä sitä välillä, ettei meno mennyt hirveäksi kipitykseksi. Kaikenkaikkiaan tehtävä meni kuitenkin kivasti.
Miltä tehtävä kuulosti? Miten homma sitten sujui? Kuinka kääntäminen onnistui heti esteen jälkeen? Jatkuko matka hyvin vielä seuraavalle ristikko-puomille sarjalle?
Tehtävä kuulosti melko easyltä. Pica oli hyvin kuulolla ja nosti laukan ensi yrittämällä. Ristikko ylittyi kerta toisensa jälkeen näppärästi. Seuraavassa tehtävänannossa olikin sitten enemmän haastetta. Ristikko ylittyi jälleen hyvin, mutta sen jälkeen kääntäminen osoittautui ongelmallisemmaksi. Poni tuntui vänkäävän ohjaa vasten. Laukkasimme kerta toisensa jälkeen joko välissä olevasta puomista ohi tai tulimme sille vinosti. Sain kikkailla hyvän tovin ponin kanssa, ennen kuin kaarevan linjan hyppääminen lähti vihdoin sujumaan.
Miten homma lähti rullaamaan?
Iidan nostettua puomin kavaletiksi, sama homma jatkui. Ensimmäinen kierros meni ihan ok, seuraavalle kierrokselle sain kuulemma pistää enemmän vauhtia. Pica tuntui olevan ihan hyvin kontrollissa vauhdikkaamminkin ja seuraava kierros menikin edellistä paremmin. 
Lopuksi molempiin suuntiin tultiin apupuomillinen pysty, joka oli noin 65cm, sama kavaletti ympyrä ja toinen pysty oli 70cm ilman takana olevaa puomia. Miten se sujui teiltä? Oliko meno parempaa kuin alemmilla korkeuksilla? Vai kusiko homma täysin? Mille hevonen tuntui viimeisellä kierroksella? Jäikö hyvä mieli vai jäikö jotain hampaankoloon?
Laukka lähti jälleen kivasti pyörimään, mutta kavaletin jälkeinen vaihto jäi ja sain korjata sen ravin kautta vaihtamalla. Pyysin pohkeella paremmin eteen ja valmistelin seuraavaa vaihtoa. "1,2,3", laskin mielessäni askeleita ja siirsin avut toisinpäin. Laukka vaihtui ja jatkoin pienissä jännityksissä seuraavalle pystylle. Hyppyyn lähtiessä purin hammasta. Pomppu lähti ihan hyvästä kohdasta, vaikka pelkäsinkin ruunan mahan hipovan puomia.
"Hhyyvä", kehaisin ja löysäsin ohjaa kiitokseksi.
Annoin ruunan venytellä kaulaansa pitkin ohjin seuratessani muitten vuoroja. Yritin oppia lisää muiden ratsastusta katselemalla. Oman vuoroni koittaessa keräsin taas ohjat hyppysiini ja nostin napakasti laukan. Puomi ja hyppy sujuivat hyvin. Kavaletille tie jäi vähän pitkäksi, mutta laukka vaihtui. Ratsastin mahdollisimman ison ympyrän ja vaihdon kautta toiselle esteelle. Seuraavatkin kierrokset menivät samalla kaavalla ja olin tosi tyytyväinen. Korotettujen esteiden hyppäääminen pienellä ponilla oli vähän hirvittänyt, mutta kaikki oli mennyt ihan hyvin.
Sitten vielä loppu- ja yleisfiilikset? Menisitkö uudelleen ratsullasi vai etkö halua enää koskaan kiivetä sen selkään? Mistä siinä tykkäsit mistä et? Oliko tehtävä mielestäsi sulle hyvä?
Loppuverkoilla olivat hikikarpalot jo kivunneet otsalleni. Tunti oli ollut todella hyvää treeniä vaihtoihin ja ulkopohkeiden käyttöön. Tehtävät olivat vaikeusasteeltaan sopivia, etenkin kun alla ei ollut tuttu poni. Pica oli ollut ratsuna nappivalinta, ei se helpoimmasta päästä vaan oli opettavaisella tavalla haasteellisempi. Ruuna oli kyllä kerta kaikkiaan kivunnut tämän tunnin jälkeen suosikikseni tuntsareista. Oikein harmitti että se luultavasti lähtisi jossain vaiheessa takaisin Ruotsiin..

++ aivan ihana kuva !

[Lydia]

Mitkä alkufiilikset hevosen varustamisesta alkukäyntien loppuun?

Heti Hildan nähtyäni ja sitä harjailtuani, alkoi mielessäni pyöriä ajatus siitä, ettei se varmaan ole ihan tyyliseni hevonen. Tamma suoraan sanottuna vain möllötti paikallaan korvat hörössä. Olihan se kiva, että sai rauhassa rapsutella ja hevonen selvästi nautti joka sekunnista, mutta olisi siinä saanut ehkä vähän enemmän olla eloa! 

Jo alkukäynneissä alkoi tulla kauhea hiki, kun Hilda liikkui kuin täi tervassa. Kun on tottunut Kertun ja Kelmin valtaviin kameliaskeliin, tuntui Hildan lyllertävä käynti todella kummalliselta. Toivoin kuitenkin, että sporttisen näköiseen tammaan saisi vähän vauhtia kun päästäisiin itse asiaan, eli esteisiin. 

Miten onnistui alkuverkka omasta mielestäsi?

Alkuverkan aikana aloin olla vähän toiveikkaampi siitä, että ehkä tunnista ei tulisikaan ihan katastrofi. Hilda alkoi vähän liikkua eteenpäin, mutta kun jouduimme aika lyhyiden ravipuomien väleihin tunkemaan, tuli tamma helposti taas liian hitaaksi, eikä jaksanut nostella koipiaan kunnolla. Aina puomien ulkopuolella pyysin Hildaa vain ravaamaan eteen niin reippaasti kuin tammasta lähtee, jolloin tamma alkoi ehkä hieaman innostua ja reagoimaan pohkeeseen paremmin. 

Miten sujui puomit ravissa? Paraniko fiilis alkuverkan jälkeen?

Kaiken kaikkiaan ravipuomit sujuivat ihan kivasti. Edelleen Hilda oli makuuni turhan hitaasti reagoiva ja muutenkin hidas. Kun ravipuomeja oli hetki menty, alkoi Hildan ravi jo oikeasti tuntua ravilta, mikä ehdottomasti tarkoittaa sitä, että aloimme edistyä! Tässä vaiheessa aloin jo tuntea olevani lähellä lämpöhalvausta, mutta onneksi kävelytauon aikana ehdin suorittaa vesitankkauksen, etten ainakaan ihan heti tuupertuisi. 

Miltä tehtävä kuulosti? Miten homma sitten sujui? Kuinka kääntäminen onnistui heti esteen jälkeen? Jatkuko matka hyvin vielä seuraavalle ristikko-puomille sarjalle?

Kun alettiin hyppäämään pikkuesteitä, alkoi Hilda vihdoin toimia ja oikeat nappulat löytyä. Tehtävä oli todella simppelin kuuloinen, olen paljon samantyylistä tehnyt Kertun kanssa kontrollin parantamiseksi. Hildan kanssa homma sujui kaikenkaikkiaan aika rauhallisesti. Tamma hyppäsi rauhassa ja kyselemättä, kääntyi kuin rahtilaiva ja vauhti ei päätä huimannut, mutta yli mentiin kaikista ongelmitta. Kaaret tulivat vähän laajoiksi, mutta itse hypyt osuivat kohtalaisen keskelle. 

Miten homma lähti rullaamaan?

Kun tehtävää vaihdettiin, alkoi Hildalta löytyä jo laukkaan kivaa tempoa ja itse ratsastin vain reippaammin jalalla eteen. Edelleen meno oli omaan makuuni hieman hidasta, mutta ainakin tehtävä meni puhtaasti ja ilman kiirehtimistä. Laukat Hilda vaihtoi helpolla, ympyrällä pyysin sitä hieman enemmän eteen ja ennen kavalettia otin taas kiinni. Heti kun saimme hieman nappulat kohdalle ja vauhtia menoon, Hilda alkoi tehdä terävämpiä hyppyjä, joihin pääsin itse helpommin mukaan. 

Lopuksi molempiin suuntiin tultiin apupuomillinen pysty, joka oli noin 65cm, sama kavaletti ympyrä ja toinen pysty oli 70cm ilman takana olevaa puomia. Miten se sujui teiltä? Oliko meno parempaa kuin alemmilla korkeuksilla? Vai kusiko homma täysin? Mille hevonen tuntui viimeisellä kierroksella? Jäikö hyvä mieli vai jäikö jotain hampaankoloon?

Hildasta huomasi, että heti kun esteet nousivat edes hieman, se alkoi todella herätä touhuun ja hypyt paranivat. Itse osasin ratsastaa tammaa heti sujuvammin, kun vauhtia oli hieman enemmän. Esteiden noususta huolimatta vauhti ei kiihtynyt liikaa ja Hilde keskittyi hyvin, meni oikeastaan melkein kuin joku kone. 

Sitten vielä loppu- ja yleisfiilikset? Menisitkö uudelleen ratsullasi vai etkö halua enää koskaan kiivetä sen selkään? Mistä siinä tykkäsit mistä et? Oliko tehtävä mielestäsi sulle hyvä?

Vaikka alkuun hieman hirvitti, jäi lopuksi ihan hyvä fiilis. Ei Hilda ihan minun tyyliseni hevonen ole näin pienillä esteillä, eikä tuskin sileällä, mutta ehkä joskus isompien esteiden tunnilla voisi olla mielenkiintoista kokeilla tammaa uudelleen, Hilda kun selvästi alkoi vasta herätä kun esteet lähtivät nousemaan. Hilda oli varmaan omaan makuuni liian simppeli, se meni kyselemättä yli mistä vain ja onkin varmasti loistava opetusmestari esteille, mutta itse kaipaan ehkä enemmän haastetta. Tehtävä oli hyvä, siinä oli sopivasti tekemistä ja menoon piti keskittyä oikeasti, eikä hommaa voinut vain kaahata läpi.