Irtotunti: Sänkkärirevittelyt 2.10 (IH)

[Iida]

Lähden maastakäsin johtamaan 2.10, tiistaina, klo 16 tunnille osallistuneet ratsukot yläkentän takana olevalle isolle sänkipellolle, jossa tarkoituksena on vaan lähinnä pitää hauskaa. Käydään kaikissa askellajeissa läpi sänkipeltoa isona kenttänä ja lopuksi treenataan vielä hieman ratsastajan jalkoja kevyessä istunnassa laukaten.

Mukaan hepan nimellä

Osallistujat:
Lydia - Kerttu
Kiia - Muki

Maksutapa: Joku kiva ja helppo

[Lydia]

Lydia ja Kerttu tänne!

[Iida]

Siirretäänpä tätä viikolla josko muutkin kuin Lydia pitäisivät hyvänä ideana revittelyä

[Kiia]

Jes hei mekin tullaan!

Kiia - Muki tai joku muu heppa, jos katsot paremmaksi!

[Iida]

Sänkkärirevittelyt / 2.10.

Lydia - Kerttu
Kiia - Muki
(Annika - Tumppu
Laura - Laku
Tiina - Mino)

Vielä viimehetkellä mukaan sänkkärille oli lähtenyt Annika, Laura ja Tiina, jotka halusivat oman vakiotuntinsa lisäksi lähteä samalla viikolla vielä vähän revittelemään, saattoi olla ettei niiden ryhmien kanssa oltu ehditty sänkkärillä vielä käymään edes. Selkään nousu tapahtui yläkentällä. Annoin kaikille kuulokkeet ja pyysin kaikkia lyhentämään vähän alkuperäisiä jalustimia. Onneksi tuntihepoilla menevät olivat huomanneet lapun ilmotustaululla, jossa pyysin kaikkia varustamaan hevoset estetunti-tyyliin.

''Mennään järjestyksessä Mino, Kerttu, Laku, Muki ja Tumppu. Vaihdetaan jos tulee ongelmia mutta eiköhän tää poikaporukka selviä näin'', hymyilin portilta ja näytin sitten kädellä merkkiä lähteä perään. Me käppäiltiin maneesin ohi ja siitä vielä vähän matkaa kapeampaa polkua, kunnes sänkipellolle tuli pieni ojaton kohta polun vieressä.

''Jatkakaa tästä tonne suoraan vaan mä kävelen tonne keskelle. Mino voi kävellä vähän kovempaa, ettei Lydian tarvi niin pidätellä Kerttua. Antakaa vielä vaan kävellä vähän pidemmällä ohjalla ellei sitten tunnu että on turvallisempaa keräillä ohjaa. Jatka vaan Tiina eteenpäin kunnes tulee toi oja tuolla vastaan, että vaikka sen ohi voikin kävellä niin pidetään se tän alueen merkkinä eli aina siitä käännytte. Vitsi miten ihana sää teille sattuikaan. Aurinko paistaa ja vaikka on vähän vilpoista niin onneks se lämmittää vielä tälleen aukeelle ettei ihan hampaat kalise.''

Porukka käveli kerran oikealle sitten pyysin vaihtaa suuntaa täyskaarrolla ja toisen kierroksen vasemmalle.

''Tulkaa vaan sitten ravissa liikkeelle.''

Hevoset ravasivat innokkaan näköisesti jonossa pellon niin sanottua uraa pitkin, joka siihen oli oikeasti jo muodostunut, kun useamman ryhmän kanssa oltiin sänkipellolla käyty enemmän ja vähemmän reippaissa merkeissä. Mino ravasi ihan hyvää johtohepan tahtia, niin että muut pysyi hyvin välein perässä. Mitä nyt Tumppu jäi välillä vähän jälkeen. Mä olin ajatellut järjestyksen niin, että koska epäilin Kertun olevan ehkä vähän turhan innokas kärkihepaksi niin Mino eteni aina hyvin eteen, muttei ehkä niin innostuisi. Ja Kerttu ehkä hillitsisi menohalujaan, kun rautias oli edellä. Laku nyt oli aina innokas, mutta estehevosena varmasti etenisi innokkaammin kuin kouluhepat sen takana.

''Siinä kun ravaatte niin saatte tietysti koittaa saada hevosia vähän nätimpiin muotoihin. Ja vaikka asetella vuoronperään sisälle ja ulos. Ja sen sellaista. Kevennä Kiia vähän pystymmin ettet ala niin kippaamaan eteen. Nyrkit pystyyn Lydia ja vaikka sä hakisit Kerttua matalammaksi niin älä suorista noin palon kättäs.''

''Vaihtakaa sitten isolla täyskaarrolla suuntaa Minon perässä.''

Hetken perusravailujen jälkeen käskin kaikkia jäämään kevyeen istuntaan. Hevosille sai antaa vähän enemmän ohjaa, ja pyytää ravaamaan kunnolla eteen muttei laukkaan asti. Kuului pärskintää. Kierroksen jälkeen ohjasin ratsastajat istumaan satuloihin ja valmistelemaan laukannostot.

''Ja sitten taas - perät ylös satuloista! Kättä eteenpäin ja tarvittaessa tukea harjasta. Antakaa hevosten laukata. Ja nauttikaa. Mut hei huomatkaa hidastaa vähän kulmiin kuitenkin.''

Ratsukot laukkasivat kaksi kierrosta reipasta tahtia ja kun käskin ottaa raviin näkyi niin rentoja hevosia. Hetken ne sai ravata kunnes käskin ottaa käyntiin ja vaihtaa suuntaa ratsastamalla pellon poikki toiselle puolelle. Vielä vähän käyntiä ja sitten hetki ravia kevyessä istunnassa ennen laukkaa.

Kun seuraavan ja viimeisen kerran jälkeen ratsukot siirtyi raviin hevosista lähti sellasta liikettä - ai että. Kouluhevoset ei olleet mikään ihme, mutta estehevoset ei jääneet varjoon. ''Kyllä nyt näyttää sille että kaikki jumit on hevosista poissa. Teki vissiin hyvää. Ottakaa sitten käyntiin ja antakaa pidempi ohja. Ja nyt sitten Tiina ratsasta ton ojan toiselle puolelle. Saatte loppukävellä siitä.''

MAKSUTAPA:
Lyhyt (noin 50 sanaa) fiilistely, paljon syksyisiä tunnelmia, sanoja yms

[Lydia]

Kun Iida ilmoitti pitävänsä sänkkäritunnin, oltiin me heti Kertun kanssa messissä. Muutenkin sänkkäriä paljon treeneissä on tullut hyödynnettyä, mutta oli sinne ihan kiva ohjatustikin mennä. Ilma oli täydellinen syyskeli, aurinkoinen, mutta hieman kirpakka ja syksyn värit oikein loistivat maisemassa. Sänkkäriä ympäröivät puut olivat kauniin ruskan peitossa, siinä maisemassa kyllä kelpasi ratsastaa! Kerttu oli luonnollisesti alusta asti vireä ja olisikin mielellään mennyt huomattavasti kovempaa. Ori kuitenkin pysyi ongelmitta käsissä ja pärskähteli useasti tyytyväisenä. Tunnin tehtävät olivat simppeleitä ja itse keskityinkin lähinnä Kertun rentouteen ja siihen, että se malttaisi pysyä pöksyissään. Ihan hyvä, että olimme jonossa vasta toisena, koska kärkiratsukkona olisimme luultavasti joutuneet kokoajan jarruttelemaan, että muut pysyisivät perässä. Paljon juttuja tehtiin kevyessä istunnassa, laukassa kevyessä istunnassa istuskelu sujui ongelmitta, mutta ravissa se oli hieman haasteellista Kertun massiivisten liikkeiden vuoksi. Kun tunti alkoi lähestyä loppuaan, annoin Kertun oikein tarkoituksella ottaa niin isoa liikettä kuin orista vain irti sai ja Kerttuhan teki työtä käskettyä. 
"Tommosia lisäyksiä kun kouluradalla esittelisitte, niin varmasti tulis ainakin ysiä", Iida naurahti Kertun menolle. 


// ai miten niin n. 50 sanaa Venähti ja tuli reilu 150 sanaa!