RKM2018 - 2. osakilpailu

[Iida]

Ratsastuskoulumestaruuksien toinen osakilpailu järjestetään lauantaina 1.12. Yläkokon (Keski-Suomi, Kuhmoinen) lämmitetyssä maneesissa (25x65). Kilpailut alkavat kello 10:15 kouluosuudella ja esteluokat 14:30. Senioreiden koululuokan jälkeen pidetään puolentunnin maneesin lanaus- ja esteradanrakennustauko. Puoli kolme aloittaa junnujen esteet. Palkintojenjako tapahtuu viimeisen esteluokan jälkeen järjestyksessä: este sennu, este junnu, koulu junnu, koulu sennu. 

Koko kilpailupäivän ajan Yläkokon tallituvasta löytyy pieni ratsastajien vanhempien pyörittämä kioski, josta kaikenlaista pientä purtavaa ja kylmiä sekä lämpimiä juomia. Maneesiin saa ottaa mukaan syötävää. Hevoset saa laittaa kuntoon Yläkokon päätallissa tuntihevosten puolella. Verryttelyt tapahtuu yläkentällä maneesin vieressä. Verryttelyssä saa olla neljä ratsukkoa samaan aikaan sekä koulu- että esteverkassa. Esteillä verryttely suunta on koko ajan oikea. Verkkaa vahtii Lucas Jäger.

Kilpailusuorituksen aikana koulussa peilipäätyyn on rajattu 25x15m tila vuoroaan odottaville ratsukoille (2kpl). Tuomarit (Sanna Virtanen, Iida Hansen) istuvat katsomon edessä. Estesuorituksen aikana radalla olevan ratsukon lisäksi maneesissa saa olla toinenkin ratsukko. Ennen varsinaista estesuoritusta ratsukko saa halutessaan ottaa yhden hypyn esteelle nro. 7. 

Sää kilpailuiden aikana on aurinkoinen ja pakkasta on napakat -5 astetta.

---

Jälki-ilmoittautuminen 30.11. klo 24 mennessä tähän alle muodossa

Luokka (rv) Ratsastajan etunimi – Hevosen nimi (Tallin nimi)

---

Luokat ja niiden järjestys: 
1. koulu juniori (HELPPO C:1 2000, HELPPO B:0 2009, HELPPO A:0 2009*)
2. koulu seniori (HELPPO C:1 2000, HELPPO B:0 2009, HELPPO A:0 2009*)
* sekä junnuissa että sennuissa ensin kummankin luokan kaikki HeC-tasoiset, sitten HeB-tasoiset, viimeisenä HeA. 

3. este juniori*
4. este seniori*
* Ensin 60cm hyppäävät, sitten 80cm hyppäävät, viimeiseksi 100cm hyppäävät. Esteet korotetaan jokaisen tason viimeisen ratsukon jälkeen. 
*Perusrata esteet 1-8, 
  puhtaan radan ratsastaneet jatkaa heti 8 esteen jälkeen uusintaan esteet 9-13
jos perusradalla tuli virhe ratsukko lopettaa radan esteen 8 jälkeen ja lähtee maneesista

---

---

Hyvää kisapäivää!

[Iida]

RKM2018 - 2. osakilpailun tulokset / 1.12.2018

Luokka 1. koulu juniori
1. Seera – Kaukovaaran Peikko, (Lehtovaaran Ratsutila) (78,929 %) 2p
2. Emily – Molly (Hallava) (77,500 %) 1p
3. Eerica – Artig Timothy, (Tornimäen Ratsutila) (74,286 %) 1p
4. Nicolas Gaillard – Harmonian Kuusnolla (Hevosjärven tila) (73,929 %) 1p
5. Hilja – Hulabaloo, (Tornimäen Ratsutila) (71,786 %)
6. Iiris – Snow Rose, (Lehtovaaran ratsutila) (71,429 %)
7. Miro – Molly (Hallava) (70,714 %)
8. Zaida – Fight For Flash, (Lehtovaaran Ratsutila) (68,929 %)
9. Veronica – Sõdalane, (Lehtovaaran ratsutila) (68,571 %)
10. Tilda – Felony V, (Tornimäen Ratsutila) (68,214 %)
11. Taimi – Secret Uncovered, (Tornimäen Ratsutila) (67,500 %)
12. Cassandra – Casse Noisette, (Lehtovaaran Ratsutila) (67,500 %)
13. Elina – Celeus Elegans FEI (Hallava) (67,143 %)
14. Kassu – Celeus Elegans FEI (Hallava) (65,000 %)
15. Adelie – Redmond Ringo, (Lehtovaaran Ratsutila) (64,286 %)
16. Maisa – Pompart, (Lehtovaaran Ratsutila) (57,500 %)
17. Isabelle – Cher Beauté, (Tornimäen Ratsutila) (56,786 %)
18. Christian – Emma’s Melina (Hallava) (56,071 %)
19. Nio – Flying Fonzie (Hallava) (50,714 %)


Luokka 2. koulu seniori
1. Rosa – Étoile Filante, (Lehtovaara Ratsutila) (76,071 %) 2p
2. Aleksanteri – Ruben (Seppele) (73,929 %) 1p
3. Julia – Douple Trouble, (Lehtovaaran Ratsutila) (73,571 %) 1p
4. Jasmin Vuorela – Gnekorrg (Yläkokon Ratsastuskoulu) (71,071 %)
5. Pyry Kallio – Suvitaika (Seppele) (68,571 %)
6. Minttu – Lady Fortuna’s Victory, (Lehtovaaran Ratsutila) (64,643 %)
7. Lydia Tuuliluoto – Mighty Blue (Yläkokon Ratsastuskoulu) (63,571 %)
8. Kiia Oikari – Minden Schmuggler (Yläkokon Ratsastuskoulu) (62,857 %)
9. Calandre Bellefeuille – Silvertop Kitty (Hevosjärven tila) (62,857 %)
10. Nelly Svensson – Roll It Up J (Yläkokon Ratsastuskoulu) (62,143 %)
11. Stella Sundén – Betume (Seppele) (62,143 %)
12. Milja Kajankoski – Feuerhof Ramino (Yläkokon Ratsastuskoulu) (61,429 %)
13. Jesse – Priton Valera (Hallava) (60,714 %)
14. Seela – Emma’s Melina (Hallava) (53,571 %)
15. Lily – Priton Valera (Hallava) (41,429 %)

Luokka 3. este juniori
1. Cassandra – Casse Noisette, (Lehtovaaran Ratsutila) 2p
2. Zaida – Fight For Flash, (Lehtovaaran Ratsutila) 1p
3. Christian – Emma’s Melina (Hallava) 1p
4. Saaga Rinne – Gekero (Seppele) 1p
5. Maisa – Pompart, (Lehtovaaran Ratsutila)
6. Seera – Kaukovaaran Peikko, (Lehtovaaran Ratsutila)
7. Elina – Celeus Elegans FEI (Hallava)
8. Taimi – Secret Uncovered, (Tornimäen Ratsutila)
9. Kassu – Celeus Elegans FEI (Hallava)
10. Nicolas Gaillard – Harmonian Kuusnolla (Hevosjärven tila)
11. Veronica – Sõdalane, (Lehtovaaran ratsutila)
12. Iiris – Snow Rose, (Lehtovaaran ratsutila)
13. Adelie – Redmond Ringo, (Lehtovaaran Ratsutila)
14. Emily – Molly (Hallava)
15. Nio – Flying Fonzie (Hallava)
16. Nella – Shinta Bulan (Seppele)
17. Hilja – Hulabaloo, (Tornimäen Ratsutila)
18. Eerica – Artig Timothy, (Tornimäen Ratsutila)
19. Miro – Molly (Hallava)
20. Minea Tuomikoski – Lucky’s Ramses, (Lehtovaaran ratsutila)
21. Tilda – Felony V, (Tornimäen Ratsutila)
22. Isabelle – Cher Beauté, (Tornimäen Ratsutila)

Luokka 4. este seniori
1. Julia – Douple Trouble, (Lehtovaaran Ratsutila) 2p
2. Milja Kajankoski – Feuerhof Ramino (Yläkokon Ratsastuskoulu) 2p
3. Minttu – Lady Fortuna’s Victory, (Lehtovaaran Ratsutila) 2p
4. Jasmin Vuorela – Gnekorrg (Yläkokon Ratsastuskoulu)
5. Lily – Priton Valera (Hallava)
6. Calandre Bellefeuille – Silvertop Kitty (Hevosjärven tila)
7. Jesse – Priton Valera (Hallava)
8. Lydia Tuuliluoto – Mighty Blue (Yläkokon Ratsastuskoulu)
9. Kiia Oikari – Minden Schmuggler (Yläkokon Ratsastuskoulu)
10. Nelly Svensson – Roll It Up J (Yläkokon Ratsastuskoulu)
11. Seela – Emma’s Melina (Hallava)
12. Rosa – Étoile Filante, (Lehtovaara Ratsutila)

[Jesse [Hallava]]

//ilmeisesti tähän topaan sai nää kisatarinat kirjottaa, myös ulkopuoliset kisaajat? vaikka tässä onkin paljon asioita jotka ei oo niinkään relevantteja pelkkiä kisoja ajatellen, hups.

1.12.18

Olo oli toiveikkaan hermostunut ajaessani Yläkokon ratsastuskoulua kohti. Hevoset kulkivat isommalla kuljetusautolla Aleksin mukana, ja mä sain nautiskella ja stressata ihan itekseni Zion kyydissä. Halusin uskoa että nää kisat menis paremmin, mutta en kehdannut liian korkeita odotuksia asettaa kuitenkaan itselleni. Pessimisti ei pety, ja tykkäsin siitä ajatusmaailmasta. Niinpä olin todennut itselleni että se riittää kunhan en tippuisi. Kunhan Valera menisi kaikkien esteiden yli. Koulupuolen viimekertanen riman alitus omiin odotuksiin nähden hävetti ja harmitti edelleen, ja itseltäni salaa toivoin että se menisi paremmin tällä kertaa. Kun mä tiedän että osaan kuitenkin.

Yläkokon piha oli täynnä sinne tänne sinkoilevia ihmisiä ja satunnaisia ratsujakin, jokainen enemmän tai vähemmän hukassa olevan näköinen. Onneksi törmäsin pian Lilyyn, sen siniset hiukset oli tosi hyvä tunnusmerkki erottamaan se väkijoukosta. ”Moi.” Kuljin tytön luo häntä tervehtien, ja yhteistuumin me etsittiin tiemme Hallavan porukan sekaan, joka oli pakkautunut tiiviisti ja turvallisesti yhteen. ”Mitkä tunnelmat?” Aleksi kysyi hymyillen, sen ilmeestä näki että sitäkin jännitti vähän. Kaikki tuntui olevan vähän samoilla fiiliksillä kuin mä, ei niin pahaa jännitystä kuin viimeksi mutta kuitenkin ihan omanlaisensa vapina uuden paikan vuoksi. ”Kunhan pidätte kivaa vaikka sijoitusta ei tulisikaan, eikö vaan? Ja tuleehan se!” Aleksi koitti rohkaista, ja kaikki nyökytteli ja vastasi jotain myöntävää epämääräisesti.

Junnut aloitti tälläkin kertaa. Onnekkaat, pääsisivät tulen alta pois nopeammin. ”Miltä se tuntui?” Lily kysyi kävellessään mun ja Valeran vieressä kun olin tehnyt oman osani lämmittelyjen suhteen. ”No.. Perus Vale. Kyl se kuuntelee mut tiäks-..” Juuri silloin joku toinen kauempana kentällä kulkeva hevonen otti äkkilähdön säikähtäessään jotain, ja Valera tottakai käytti tilaisuuden hyväkseen hypätessään eteenpäin ja heittämällä takapäätään ilmaan. Vedin sen pään ylös ja komensin tamman raviin, jossa tein sen kanssa voltin ja siirsin käyntiin uudelleen Lilyn kohdalle joka oli tajunnut jäädä seisomaan. ”Tälläne.” Hymähdin ja Lily nyökkäsi. Esterataa ajatellen ei huono asia että se oli herkästi lähdössä, mutta ensin olis koulu enkä halunnu että se menis taas jännittyneenä ja tikittävin askelin. Päästin Lilyn selkään ja jäin seuraamaan sen ja Seelan menoa. Ilmassa oli pakkasta joka sai hevoset varmasti normaalia vireämmiksi, mutta aurinko paistoi ja kaikinpuolin sää oli silti mukava. Hyvä sää mennä maastoon, eikä kisata maneesissa.

Kisakentälle päästyäni ratsastin Valeran pysähdykseen ja tervehdin tuomareita. Nyt taas vaan kaikki peliin. Pidin keskittymiseni meidän suorituksessa, mutta eihän siitä taas oikein mitään tullut. Valera puri kuolainta vastaan, otti ylimääräisiä askelia eikä tahtonut edes asettua rehellisesti. Siitä huolimatta pidin turhautumiseni kurissa, ja ratsastin radan loppuun parhaani mukaan. Tai no.. Ei se mun parasta ollut, eikä Valeran. Pysäytin tamman uudelleen tervehdykseen, ja käynnissä lähdin sen kanssa ulos maneesista. Lily kulki katsomosta mun mukaan, eikä ensin sanonut mitään. Se tiesi varmasti miltä musta tuntui, ja olihan se meidän suorituksen nähnyt. Kentällä hyppäsin alas ja siirryin punttaamaan Lilyä selkään. ”Teillä paremmin, eiks jea?” Taputin tyttöä pohkeeseen kämmenelläni tsempatakseni häntä. Hitto, viime kisojen jälkeen sen silmissä oli ollut palo voittaa. Missä se nyt oli? Lily nyökkäsi jotenkin vaisusti ja lähti ohjaamaan Valeraa uraa kohti. Siirryin kentän vierelle ja tungin kädet taskuuni. Miro osasi hipsiä luokseni ja puhalsi ilmaa kohmeisiin sormiinsa. ”Onko se vaan minä vai ollaanko me kaikki vähän huonolla tuulella?” Miro kysyi. Hengähdin hiljaa ja käänsin katseeni siihen vinosti hymyillen. ”Kai se viimekertanen suoritus jäi meit sennui harmittaa. Mut hei, älä anna sen masentaa! Me ollaa vanhoi ja kärttysii.” Naurahdin tunnelmaa keventääkseni, ja Mirokin virnisti.

Koululuokat oli ohi, ja kaikki Hallavalaiset alkoi vertailemaan suorituksiaan. Seela ja Lily oli myös sitä mieltä että niillä ei ollut mennyt kovin hyvin, ja Nio harmitteli myös ettei Fonzie ollut yhtään kuulolla. ”Celle olis ollut muuten hyvä mutta kai tää vieras paikka jännitti.” Kassu huokaisi. Emily sen sijaan tuntui olevan ainoa jolla oli jotain luottoa itseensä. En ihmettele viimekerran suorituksen jälkeen että sille jäi hyvä mieli. Se ja Miro oli suoriutuneet nytkin ihan hyvin, ja toivoin niin kovasti että ne olisi kärkipäässä. Vähitellen kävelimme uudelleen maneesiin auttamaan kentän rakennuksessa ja sen opettelua varten. Kävelin Kassun kiinni kantaessamme puomeja. ”Mikä meno?” Kysyin kun me ei oltu hetkeen juteltu mitään erityisempää. Se kohautti olkiaan. Auts. ”Eli ei mikää erityise hyvä?” Utelin lisää pehmeästi saadakseni jonkinlaista käsitystä mistä kiikasti. Kassu vilkaisi ympärilleen ja siirtyi mun kanssa syrjempään. ”No kun.. Mä kävin ostamassa sen lahjan Niolle niinkun kerroin, mut sit yks päivä tallilla Seela ja Nio lähti kuvaan, eikä ne halunnut mua mukaan.” Kassu puhui hiljaa, mutta kuulin sen äänestä ja näin ilmeestä että se tosiaan painoi sen mieltä. Kallistin päätäni ja myötätuntoinen hymy nousi kasvoilleni. ”Hei älä siitä välitä.” Nostin toisen käteni sen olalle. ”Nehän on kavereita, kaksinha niittenki on välil hyvä olla. Mieti nyt. Kenelle Nio puhuis jos sil olis jotai mieles sua aatelle? Ei ainakaa sun kuulle, ja te kolme ootte nii tiukka porukka. Tottakai sen olis helpompi puhuu Seelan kans.” Kassu kohotti katseensa mun silmiin sen näköisenä ettei se ollut edes ajatellut sitä noin. ”Nii, kai joo. En ees aatellu..” Se mutisi vähän nolon näköisenä. Taputin sen olkaa paristi ennenkuin laskin käteni. ”Jos mult kysytää ni te ootte molemmat vaa sokeita ku ette nää mite paljo tykkäätte toisistanne.” Virnistin leveästi ja lähdin hakemaan vielä viimeisiä puomia. ”Enkä oo!” Kassu puuskahti mun perään vieno puna nousten sen poskille, ja otin sen voittona. Oli se. Ne molemmat oli, ja se oli hirveen hellyyttävää.

Esteluokat alkoi, ja tasaisin välein maneesista kuului pillin vislaus, ja hetkenpäästä taputuksia. Junnuluokka tuntui menevän kuin vettä vaan, ja ihan liian pian oli sennujen vuoro. ”Jos sä tiput tällä kertaa niin jonkun pitää muistaa huutaa kakkua.” Seela mainitsi Mellin selästä mun noustessa Valeran selkään Lilyn pitäessä Valeran päätä. ”Tosi kiva hei. Lähetää siitä et en tipu.” Hymähdin Seelalle joka hymyili iloisesti. Lähdin vuorollani maneesiin odottamaan, ja kunhan mua ennen ollut ratsukko oli valmis oli mun vuoro. Rapsutin sormin Valeran säkää joka steppaili vuoronperään käynnissä ja ravissa kisa alueen puolelle. Kun multa kysyttiin haluanko ottaa yhden hypyn alle seiskalle niin nyökkäsin ja kannustin Valeran raviin. Koitin heti hillitä sen askelia, ja lähestyminen oli ihan hyvä. Sen hypyn jälkeen sain luvan aloittaa radan, ja ensimmäisen hypyn jälkeen pidin vaan pääni vaikka Valera halusi lähteä ryntäämään samalla tavalla kuin viimeksi. Suurin osa koko radasta meni mun ja Valeran tahtojen taisteluun, mä sanoin ei ja se kyllä. Siitä huolimatta esteet ylittyi, välillä turhan kaukaa ja vinossa, mutta ylittyi kuitenkin. Viimeks sarjalla mä olin tullut alas, joten kutoselle lähestyessä pidin huolen että pohkeet oli kiinni. En antaisi sen vetää taas sivuun. Sarjan ensimmäinen osa ylittyi, ja pidin ohjalla ja pidin pohkeella tamman suorassa, ja me mentiin yli niin ilmavalla hypyllä että pelkästään sen koko yllätti. Pidin tasapainoni ja ohjasin tamman seuraavalle esteelle, ja joku vaan tuntui loksahtavan paikalleen. Ei ees haittaisi, vaikkei sijoituttais. Tää meni kuitenkin jo paremmin kuin viimeksi, joten me voitettiin itsemme Valeran kanssa. Loppurata sujui ihmeen kevyesti, ja hiljalleen kaikkien hyppyjen jälkeen himmasin Valeran raviin ja taputin sen kaulaa. Hymyilytti, vaikka tiesin ettei siitä suorituksesta ruusuketta tulis. Kävelytin Valeran kentälle ja virnistin Lilylle. ”Et sitten tippunu.” Lily kommentoi myös hymyillen. ”Nope. Ette saa kakkuu.”

Kun vika ratsukko oli hypännyt hetki kului että tuomarit kutsui sijoittuneet paikalle, ja Emily ja Christian oli Hallavasta ainoat ruusukkeen saaneet. Ne pääsi kunniakierrokselle aplodien kera. Molempien kasvoilla koreili hymy. Siitä vähitellen ratsukot alkoivat hälvetä paikalta, ja me Hallavalaiset päästiin hoitamaan hevoset kuljetuskuntoon. ”Aika menoo.” Totesin Lilylle harjatessani Valeraa. ”Mmh.” Se äännähti ja piti katseensa tamman suitsissa jota se pisti pakettiin meidän vieressä. ”Kaikki ok?” Kysyin varotellen, ja se puuskahti turhautuneen kuuloisena. ”Tulee niin paska olo kun ratsastan ihan päin helvettiä.” Se myönsi. ”Hei.. Et sä oikeesti voi noi aatella, kun sä et oo paska.” Jätin Valeran harjauksen hetkeksi kun katselin Lilyn sivuprofiilia. Tytön kulmat oli tiukasti kurtussa ja huulet vakava viiva. ”Kyllä mä tiedän etten oo. Siks harmittaa että nää menee niin huonosti.” Se vilkaisi muhun, mutta käänsi katseensa pian pois. ”No jaah. Viime kerral sul meni iha hyvi, ja nytki esteluokas olit viidennes. Ei ees huono. Vertaa tätä mun suoritust tähä mennes.” Lily oli hetken hiljaa, ja tiesin että se oli huono kortti vetää. Ei ketään lohduta siinä vaiheessa että muilla on mennyt huonommin kun tietää että itsestä saisi parempaakin. Samaltahan musta tuntui, en vaan jaksanut välittää. ”Ihan sama, laitetaas töpinäks niin päästään lähteen.” Niinpä me hoidettiin Valera pikaisesti kuntoon. Vielä hevosia lastatessa Aleksi tarjosi meille taas kannustavia ja lohduttavia sanoja, ja Emily ja Christian saivat osakseen kaikilta meiltä taas kasan kehuja. ”Mollyhan on iha huikee rusettihai. Sitä ei ees haitannu vaik oli uus paikka.” Sanoin Emilylle joka punastui ja nyökkäsi iloisesti. ”Oon niin iloinen kun meillä menee hyvin. Molly haluaa näyttää kaikille että ulkonäön perusteella ei saa tuomita!” Emily totesi ylpeän kuuloisena. Ylpeä se saikin taas olla. Aleksi lähti vähitellen ajamaan takaisin Hallavaa kohti hevoset ja parit kisaajat kyydissä, ja mä kävelin Zion luokse. Lily teki myös lähtöä Miron kanssa, mutta ne juuttuivat puhumaan Miron isän bemmin luokse. Heilautin kädelläni moikat niille ja siirryin ratin taakse.
’Vastaanottaja: Ohto
käyks huomine? vaik kuudelt. jos sul kelpaa toi Venom?’
Lähetin viestin ja lähdin ajamaan kotia kohti, Aleksi ei kuulemma tarvinnut apua hevosten kotiuttamisessa. Sillä oli jo tarpeeksi apukäsiä kyydissä.