Iida
Administrator
Posts: 2,308
Ikä: 30v
|
Post by Iida on Jan 27, 2013 10:46:05 GMT 1
S.J. Bonnie & Apbrilla YHTEISPÄIVIS
S.J. Bonnie "Bonni, Bonnie, Poni, Bon..." welsh-poni ikääntyy satunnaisesti, tällähetkellä Bonnie on 6-vuotias Vapaapäivä: ma, to hoitaja: ?
Apbrilla "Brilla" wpb ikääntyy VARL:in mukaan. 1 vuotta - 31.05.2013 2 vuotta - 18.07.2013 3 vuotta - 04.09.2013 4 vuotta - 22.10.2013 5 vuotta - 09.12.2013 6 vuotta - 26.01.2014 7 vuotta - 15.03.2014 8 vuotta - 02.05.2014 9 vuotta - 19.06.2014 10 vuotta - 06.08.2014 11 vuotta - 23.09.2014 12 vuotta - 10.11.2014 13 vuotta - 28.12.2014 opetellaan ratsukoulutuksen alkeita 1-2krt viikossa, talutusta 2krt/vko. hoitaja: ?
Bonnin ja Brillan päiväkirjaan saa kirjoittaa (tms.): - Akku (Silja) - Iida - Bonnien mahdollinen tuleva hoitaja - Brillan mahdollinen tuleva hoitaja
|
|
|
Post by Akku (Silja) on Jan 27, 2013 17:34:19 GMT 1
Siljan näkökulmasta:
" Himskatin auto!" karjaisin ja potkaisin Volkswagen Boraani. Noh, onneksi se tyssäsi vasta Yläkokon pihassa, ei olisi kiva yrittää saada hinausapua ja vara-autoa, varsinkin kun trailerissa odottaa Welsh-tammani Bonni. Jätin auton manaamisen sikseen, ja lähdin aukaisemaan trailerin lastaussiltaa. Pian pihaan kiirehti pikkusiskoni Akku, joka ilmeisesti oli vienyt juuri tarhaan hevosensa Merkin. " Tuu auttaan. Ota vaikka Bonni pois trailerista, kun mä kannan varusteet!" käskin. " Mikäs sulla on?" Akku kysyi. " Toi hiton auto hajos tohon!" vastasin ja katsoin Bonnia. Poni oli stressaantunut. Se rynnisti alas, ja hirnahti kimeästi ja pitkään. Sitten se katseli ympärilleen ja nousi pystyyn. " Alas!" sanoin ponille. " Moi!" Iida tervehti. " Ai moi", vastasin ja menin Iidan avustuksella viemään tavaroita. Akku talutti ponin sisälle.
Kävelin Bonnin karsinalle. Akku oli satulahuoneessa jynssäämässä varusteita. Kävelin sisään karsinaan. " Moikka Bonni", lepertelin tammalle. Miten se olikaan kahdessa vuodessa kasvanut! Nostin viltin ponin selkään. Kello oli jo puoli kahdeksan, joten hain heinää tammalle yöksi. Sitten kävin vielä laittamassa ämpäriin 2 desiä mysliä ja pari ruokalusikallista kauraa, sekä 3 desiä pellettisekoitusta. Vein ruuat ponin karsinaan, ja annoin sille omenan taskustani. " Hieno tyttö Bonni!" sanoin ja otin riimunnarun. Bonni ei vielä huomannut ruokaansa, joten kävisin taluttelemassa sitä. Talutin ponin ulos ja se alkoi riehua. " Hei! Kyl sä kiltisti osaat olla!" ärähdin ja kävelytin ponia kentälle kohti.
Ensimmäiset 10 minuuttia olivat jotain aivan kamalaa. Lopulta neiti meni jo oikein nätisti, joten talutin Bonnin talliin. Harjasin ponia hetken, ja heitin sille talliloimen selkään. Kiinnitin loimen ja otin riimun pois. Kaivoin taskun pohjaltani vielä herkun, ja annoin ponille. " Oot sä hieno!" sanoin ja taputin ponia.
" Akku... Tää auto on mäsänä, eikä äiti tai iskä pääse hakeen... Meidän pitää kävellä.." " Eiiiii! Mä en tossa pimeydes lähe talsiin. Soita nyt vaikka Anthonio tai joku!" Akku huusi. " No okei. Yritetään työntää toi autonpirulainen liikkeelle..."
|
|
|
Post by Akku (Silja) on Jan 28, 2013 18:15:26 GMT 1
Siljan näkökulmasta:
Pikainen tallikäynti, 28.1.
Olin tullut tallille, vaikka en olisi oikeastaan ehtinyt. Liian paljon muuta tekemistä, mutta kun kerran Akkukin tulisi käymään, niin voisihan sitä piipahta..
Bonni laiskotteli tarhassa, mutta melkein heti se loikkasi ylös ja lähti rallittelemaan ympäri tarhaa. - Nooooh, Bonni! naurahdin ponille ja lähdin nappaamaan sitä kiinni. Poni ei luovuttanut, ja tyhmänä olin jättänyt portit auki. Eihän kukaan voisi lähteä, kun Bonni tarhailee yksin. Kuten arvata saattaa, pian poni säntäsi pihaan. - AKKUU! Ota Bonni kiinni! huusin, kun näin siskoni kävelemässä narun kanssa. Sitten se tapahtui. Bonnin kaikki neljä jalkaa lähtivät liukumaan eri suuntiin. Samalla sekunnilla poni makasi maassa. Lähdin juoksemaan ponia kohti, kaatuen matkan aikana pari kertaa. Akku ehti ennen minua, ja Bonni yritti päästä ylös. - Se ei nouse! Akku inahti. - Hae loimi ja herkkuja, ja niin monta riimunnarua tai liinaa kun löydät! komensin ja työnsin Bonnin kyljelleen. Poni alkoi hikoontua. Se oli aivan shokissa, kuten omistajansakin. Pian Akku tuli, ja heitin loimen ponin päälle. - Mitä täälä tapahtuu?! Iida kysyi. - Pitkä juttu! sanoin ja aloin yhdistää riimunnaruja. - Bonni karkas ja kaatu, Akku selitti. - Mä haen pari juttua! Akku sanoi.
Pian tyttö ilmestyi. Mukanaan hänellä oli juoksutusraippa, ja kottikärryissä reilu lasti olkea. - Levitetään nää Bonnin eteen ja alle! Akku sanoi. Pitelin Bonnista löysästi ja yritin levittää olkea ponin alle ja sivulle.
- Kolmosella mä näpäytän! Akku sanoi, minun ja Iidan pidellessä Bonnia löysin naruin molemmilta puolilta. - Yy, kaa, koo, NYT! Akku sanoi ja näpäytti raipalla ilmaa. Bonni loikkasi ylös. - Huh! sanoin ja aloin taluttaa Bonnia talliin. - Ontuuko? kysyi. - Ei oikeestaan, säikähdyksellä selvittiin, Iida sanoi. - Huh. Poni on kyllä sähäkkä! naurahdin ja korjasin loimen asentoa. Bonni tärisi, joten kävelytin sen talliin. Akun avustuksella heitin sen selkään olkia, ja päälle Merkin talliloimen.
Pian poni rauhoittui ja saatoin heittää vähän heinää sen karsinaan. Tarkistin vielä jalat ja kaviot. Olin sopinut Iidan kanssa, että jos tulisi ongelmia, hän saisi soittaa minulle ja eläinlääkärille, mihin kellon aikaan vain. Taputin ponia hiljaa. Se mutusteli heiniä. Noh, loppu hyvin, kaikki hyvin. Lähdin kotiin Akun jäädessä tallille.
|
|
Iida
Administrator
Posts: 2,308
Ikä: 30v
|
Post by Iida on Jan 29, 2013 16:03:45 GMT 1
Mukavaa, kun sai heti lueskella kivoja tarinoita, tykkäsin! Ja hyvä, ettei Bonnille käynyt pahasti liukastumisessa!! (::
|
|
|
Post by Akku (Silja) on Feb 6, 2013 15:47:24 GMT 1
Siljan näkokulmasta:
- Moikka Bonni! naurahdin ja rapsutin tammaa. Se heitteli päätään, ja lähti ravailemaan ympäri tarhaa. Akku katseli vieressäni. - Mee sen selkään tänään, hän sanoi. - Niin.. No... Voishan sitä, sanoin epäillen. Samassa Akku oli jo hakenutkin riimun Bonnille. Naru roikkui portilla. Lähdin metsästämään Bonnia, ja poni antoi yllättävän helposti kiinni. - Nyt ihan rauhassa poni, sanoin hiljaa. Sain Bonnin Akun avulla varustettua puolessa tunnissa. Lähdin kävelyttämään liinassa ponia ja se käyttäytyikin kiltisti. Akku oli mukana kuvaamassa, ja muutenkin avustamassa. Kentällä juoksutin Bonnia muutaman ympyrällisen kaikissa askellajeissa, ja koska Bonni meni niin hienosti, ei ollut lainkaan huono idea nousta selkään. Akku otti liinan käteensä ja tuli Bonnin vierelle rapsuttelemaan sitä, kun nousin selkään. Tapansa mukaan Bonni yritti väistellä, mutta pääsin selkään. - Kävelläänkö? Akku kysyi. - Okei, vastasin. Bonni käveli reippaasti. Pian se kuitenkin muisti ratsastajan, ja halusi temppuilla. Se loikkasi pystyyn suorille jaloille, ja makasin sen kaulaa vasten. Pian kuitenkin Bonni laskeutui, mutta pukitti. Se oli pieni pukki, ja toruin Bonnia. Annoin pohkeita hiljaa ja maiskautin. Bonni lähti kävelemään nätisti. Yhden kierroksen jälkeen taputin Bonnia ja laskeuduin selästä. - Tällänen ratsastuskerta tänään! sanoin ja aloin ottaa Bonnin varusteita pois. Jätin satulan kentän laidalle, ja aloin taluttamaan Bonnia. Pian Akku ilmaantui Merkkiä taluttaen ja tuli kentälle. Bonni pomppi pystyyn, ja Merkki päsrkähteli innoissaan. Ensin talutin Bonnin Merkin luo, ja annoin niiden haistella toisiaan. Merkki ja Bonni näyttivät tulevan hyvin toimeen, joten päästimme ne irti. Merkki käveli laiskasti ympäriinsä, ja Bonni laukkasi innoissaan. Akku näpäytti Merkkiä raipalla, ja johan tuli herraan vauhtia: Se sinkosi vauhtiin ja laukkasi ympäriinsä pienemmän perässä ympäri kenttää. Puolituntia ne riehuivat, jonka jälkeen ne pääsivät tarhoihinsa syömään.
Kiva ja reipas tarina! Hyvä ettet tippunut Bonnilta sen hyppäessä pystyyn ja pukittaessa! (; - Iida
|
|
|
Post by Akku (Silja) on Feb 23, 2013 12:23:24 GMT 1
Heitin viimeisen lantakasan kottikärryihin, kun Silja astui talliin. Hilla ja Taiga ryntäsivät luokseni. - Moi, Silja sanoi ja vihelsi pentunsa luokseen. - Moi, mä sain nää karsinat siivottua. Haetaan Bonnie, sanoin. Lähdimme kävelemään tarhalle, jossa ponimme Bonni majaili. Silja otti ponin kiinni, ja talutti sen talliin. 3-vuotiaaksi kääntynyt tamma säpsähti Taigan remuamista, mutta käveli kuitenkin karsinaan. Lapinkoiraneidot olivat Merkin karsinassa, ja Silja harjasi Bonnin, ja minä vein Taiga-pennun autoon. Hilla jäi makoilemaan karsinaan. Kun palasin, oli Silja saanut ponin harjatuksi. Hän heitti satulan tamman selkään, ja minä taistelin suitsien kannsa. Lopulta poni oli varustettu! - Mee laittaan liivi ja kypärä, sä saat ratsastaa tällä! Silja sanoi. - Okei, hymyilin ja nappasin kypärän viereisen karsinan ovesta. Hilla nousi, ja painui takaisin makaamaan. Pian seisoimme maneesissa, ja kiipesin pikkuponin selkään. Bonni seisoi katsellen ympärilleen. - Hieno Bonni-ponski! sanoin taputtaen ponia. Maiskautin ja annoin pohkeita ponille. Se lähti kävelemään, ja kulki oikein nätisti. Kävelimme kierroksen, ja sitten Silja otti melkein ponin kuolaimista kiinni, ja otin jalustimet pois jaloistani. Tein hetken jaloillani pyörivää liikettä, ja sitten tein maailman ympärysmatkan. Bonni liikkui vähän, ja laitoin jalat takaisin jalustimiin. Maiskautin ponin liikkeelle, ja lähdimme kiertämääm maneesia. Tein Siljan avustuksella voltteja, ja sitten Silja tuli selkään. Bonni kulki hänen allaan nätisti, joten lopetimme siihen. Kehuimme Bonnia, ja lähdimme talliin. Silja meni katsomaan pentua, ja minä purin Bonnin. Jätin sen talliin, ja lähdin hakemaan Merkkiä.
Hahhahhaa, naurettavan lyhyt :DD
Naaw teillä on pikku koira :33 ja hyvä että ratsastus onnistui hyvin, toivottavasti meidän varsojen koulutus onnistuisi noinkin hyvin! -Iida
|
|
|
Post by Akku (Silja) on Apr 1, 2013 13:37:23 GMT 1
artpad.art.com/?mkktet11ggzgRatsastin Bonnilla tänään. Tein voltteja, ympyröitä, ja kokeilin jopa vähän ravia! Hienosti meni, ei yhtään pukittanut tai mitään. - Akku Ja Iida: Bonni on astutettu Akun ja Siljan kuvitteellisen tädin kuvitteellisella orilla. Jos sopii, niin Bonni varsoisi täällä ja vauveli asuisi täällä vieroitusikään asti? (: Jaja laskettuaika ois 10.4 //Hieno kuva! Mukava oli nähdä miten olit sen piirtänyt(: Tottakai Bonnin varsa saa asua meillä vieroitukseen asti! Ihanaa saada uusi varsa talliin (;; -Iida
|
|
|
Post by Akku (Silja) on Apr 13, 2013 19:49:49 GMT 1
Nappasin ruunani kiinni, ja talutin sen talliin. Sitten lähdimme tekemään maneesiin esteitä Siljan kanssa. Irtohypyttäisin Merkkiä tänään. Ensimmäinen este oli 40 cm pysty, toinen viisikymppinen pysty, ja kolmas oli kuudenkymmenen. Toiselle sivulle teimme metrin pystyn.
Käärin kolmatta pinteliä ruunan jalkaan, kun Heidi tuli Röllin kanssa sisään. - Moi, sanoin. - Moi, hän vastasi. Sain neljännen pintelin käärittyä nopeasti, ja laitoin vielä turparemmittömät suitset hevosen päähän, ja talutin sen liinassa maneesiin. Silja odotti jo kuvaillen koiria, jotka istuivat maneesin katsomossa. Hilla ryntäsi katsomaan Merkkiä pienempi otus perässään. Merkki katsoi koiria hetken, ja sitten myös koirien mielenkiinto loppui. Silja komensi ne takaisin katsomon puolelle, ja päästin Merkin irti. Kiipesin sen selkään, ja aloin kiertämään maneesia. Silja teki vielä keskelle 40 cm pystyn ja aloin pian ravata Merkillä. Kevensin pitkät sivut, ja istuin lyhyet sivut harjoitusravissa. Olihan se tietysti vaikeaa ilman ohjia, mutta pian löysin tavan, jolla pysyn kyydissä. - Este! huusin ja käänsin istunnalla Merkin pikkupystylle. Ruuna loikkasi esteen yli innoissaan, ja nostin laukan. Laukkasin uraa pitkin, ja hidastin käyntiin. Hyppäsin alas, ja kehotin ruunaani jatkamaan. Ruuna vilisti innoissaan ympäri maneesia kuin pikkuvarsa.
- On se hieno, sanoin, kun olimme harjaamassa Merkkiä. - Sanos muuta… Mutta äh, mä en jaksa odottaa, Bonni voi varsoa tänä yönä! Silja vastasi silittäen poniamme. Totta, Bonni näytti räjähtävältä pallolta! - Hei, jäädään yöksi tallille, jos Iidalle sopii.. Testin mukaan Bonni varsoo … 8 tunnin sisällä! Silja henkäisi. - Oikeesti!? hihkaisin ja menin katsomaan ponia. - Joo, mä soitan Iidalle, niin vie Merkki ulos, Silja sanoi. Talutin rakkaan hevoseni tarhaan, ja se tallusteli hitaasti heinäkasalle. Hypin takaisin talliin, ja Silja oli mennyt muualle puhumaan. - Hei Bonni.. Pääset ulos Siljan kans, kun ei me sua uskallettu laittaa tarhaan riehuun, juttelin tammalle. - Käy se, Silja pomppi talliin. - Jee! Mee taluttaan Ponia ulos, niin mä laitan sille karsinan kuntoon, sanoin. Silja otti Bonnin naruun, ja meni taluttelemaan sitä ulos. Heitin reilun kasan olkia karsinaan. Sitten hain heinää turhankin paljon, mutta kyllä se menneeksi tulee. Tungin heinäverkkoon siitä noin 4 kiloa, ja toiset 4 lattialle. Kello oli puoli neljä, joten päätin laittaa jo iltasapuskat heti. 2 desiä ponirehua ja ½ desiä kauraa. Lisäksi heitin sekaan vielä pari kuivunutta ruisleipää. Toiseen sankoon sekoitin 2 ruokalusikallista B-vitamiinia ja liuotettua melassileikettä. Kannoin ne karsinaan, ja kutsuin Siljan sisälle. Tamma nuuhkaisi heiniä, lipaisi melassi-vitamiini seosta ja meni maate. Ja nousi taas ylös. Nyt se jo söi kauroja vähän. Silja otti pari kuvaa tammasta. Sitten se meni makuulle taas. Nousi ylös ja kiersi karsinan. Varsa potki lujaa. Bonni meni taas makuulle. Hetken se jatkoi sitä, ja sitten söi. Heiniäkin katosi parempiin suihin reilusti. Melassit olivat kadonneet kupista, ja kauroistakin oli enää pikkaisen jäljellä. Taas se tapahtui. Äiti tuli pian tuomaan tavaraa ja hakemaan koirat. Makuupussit, ruokaa ja kirjoja ajankuluksi. - Voi että kun hää on sulonen! äiti sanoi. Kävimme moikkaamassa Merkkiä tarhassa, ja otin siltä loimen pois. - Varsavedet tulee! Silja huusi. Juoksin talliin ja nappasin toisen kameran. Itse aioin kuvata ja Silja videoida Bonnia. Kello tuli kuusi, ja alkoi tapahtua kunnolla. Bonni selvästi oli aloittamassa synnytystä.
Kello 18:30 se tapahtui. Tosin, kaikki ei mennyt kuvitellusti.
Niitä oli kaksi. Kaksi pientä ja herttaista olentoa. Musta tamma ja vaaleanruunikko ori. Ori oli upea. Se oli täynnä elämäniloa. Jo 19:20 se loikkasi pystyyn ja otti pari huteraa loikkaa Bonnin ympärillä. - Aiai, ihania, Sanna joka oli tullut tekemään iltatallia sanoi. - Onhan ne, hymyilin jatkaen: - Mä voin hakee Merkin sisälle ja ruokkia sen. - Okei, mä haen muut, kannattaa tulla pois karsinasta, jos se suuttuu jollekin ohikulkevalle hevoselle.
Laitoin Merkille riimun päähän, ja talutin sen talliin. Kaivoin taskustani pari herkkupalaa sille. Laitoin sille kippoon vain desin mysliä ja muutaman leivänkannikan, ja heinäverkkoon 5 kiloa heinää. Rapsuttelin ruunaa tovin, ja menin pesemään kädet. Otin esiin kassista syötävää. Molemmille kolmioleivät, cocista, karkkia ja banaaneita.
Kun Sanna ja Lucas olivat saaneet työnsä tehtyä, aloimme syömään. Kello oli jo 22. - Voi toi musta varsa on raukka, Silja sanoi katsellessaan varsaa. - Mutta sisukas, vastasin. Koko ajan se nousi seisomaan, otti askeleen kaatui ja aloitti alusta. Lopulta Silja meni itse ohjaamaan varsan Bonnin nisille. Raukka ei osannut juoda kunnolla. Sen sijaan ”Pommiksi” kutsumani varsa söi siskonsakin edestä. Huomasi, että se oli jo parissa tunnissa vahvistunut. - Ei. Pitää kysyä onko tääl emänmaidonkorviketta. Tätä on pakko juottaa pullosta, Silja sanoi. Iida tuli vielä sattumoisin talliin ihastelemaan vauveleita. - Voi ei… Kyllä meillä pitäis olla täällä jossain.. hän sanoi, kun Silja oli selittänyt tapauksen. - Aivan, täällä! hän sanoi. – Ja tässä on pullo. - Kiitos kovasti, Silja sanoi. Iida näytti, kuinka toimia. - Niin joo, ja Lucas toi toisen tallin puolelle pari patjaa, hän muisti. - Okei, kiitos, kiitimme. Katsoin kun Silja otti varsan syötettäväksi. Hetken tammalla meni tajuta, kuinka se saa syötyä. Pian kuului tyytyväinen maiskutus. Raahasin patjat käytävälle, ja laitoin makuupussit niiden päälle. Sovimme, että saisin nukkua tunnin, sitten Silja, taas minä ja taas Silja. Jos jotain tulisi, saisimme herättää toisemme. Kömmin makuupussiin, ja rupesin melkein heti nukkumaan.
- Akku, herää, Silja sanoi. - Ruoki tamma kymmenenminuutin välein. Voit heitellä lantakasoja pois ja laittaa olkia päälle, hän ohjeisti ja alkoi nukkumaan. Bonni torkkui, orivarsa nukkui ja tamma nukkui. Avasin cocis pullon ja join pitkän kulauksen. Irvistin ja röyhtäisin heti perään. Tamma säpsähti. Silja kuorsasi. Hiivin Merkin karsinaan. Ruuna nukkui makuullaan, ja näky oli niin suloinen, että siitä oli pakko ottaa kuva. Annoin ruunan jatkaa uniaan, ja katsoin kelloa. Olin ollut vahtivuorossani vasta 8 minuuttia… Laitoin jo pullon valmiiksi, ja katsoin karsinaan. Pommi oli herännyt juomaan, ja myös tamma, Bleidiksi kutsumani varsa heräili. Vein hitaasti pullon varsaa kohti, ja se nousi syömään. Se inahteli ja imi maitoa pullosta. Pian se köllähti makaamaan, ja pian se jo nukkui. Rapsutin Bonnia, joka nuoli oria. Kaivoin taskustani sillekin pienen nahistuneen porkkananpalasen, joka kuitenkin kelpasi hyvin tammalle. Se pukkasi minua hellästi turvallaan. Heitin pois muutaman lantakasan, joita illan aikana oli ilmestynyt useampi, ja laitoin olkia tilalle. Heitin lattialle pienen kasan heinää, ja Bonni söi niitä. Istahdin heinäpaalin päälle käytävälle, ja aloin pelata kännykälläni.
Pian taas oli aika ruokkia tammavarsa. Sillä ei kuitenkaan ollut nälkä. Sen sijaan, Bonni oli syönyt heiniä ison kasan. Menin katsomaan Merkkiä, joka seisoskeli kyllästyneenä. - Voi sua rakas, sanoin. Hain pienestä rasiasta ruunalle mysliä reilun desin. Sen lisäksi ripottelin ympäriinsä olkia turpeen päälle. Sitten kävelin taas tamman luo, ja annoin sen syödä. Se joi ahnaasti, ja kosketin sitä hieman. Samoin tein Pommille, joka harjoitteli kävelyä ja hyppimistä ympäri karsinan.
Kuudennen kerran noustessani ruokkimaan tammaa, se joi Bonnin nisistä! Sitten herätin Siljan vahtivuoroon. - Se joi Bonnin nisistä, kerroin. - Näköjään, Silja vastasi unenpöpperöisenä. Kömmin makuupussiin, ja nukahdin.
Seuraavan kerran, kun Silja herätti minut, oli kello jo puoli neljä! Join coca-colaa, ja virkistyin hieman. Nostin nenän eteeni kirjan ja aloin lueskelemaan sitä. Kävin katsomassa tammaa ja Pommia välillä, ja koskettelin niitä vähitellen. Bonni oli maannut, ja sotkenut itsensä. Harjasin sitä kunnolla. Tarjosin tammalle vielä pullosta maitoa, jos se ei saanut nisistä tarpeeksi. Se joi vähän, ja painui nukkumaan. Menin katsomaan Merkkiä ja kiipesin sen selkään. Aloin harjaamaan sitä, ja siitä lähtikin karvaa! Harjasin sen läpikotaisin, ja menin taas katsomaan varsoja. Ne nukkuivat kaikki. Herätin Siljan viimeiseen vahtivuoroonsa, ja nukuin.
Herätessäni kello oli kuusi. Katsoin Siljaa, joka torkkui hieman. - Yö suju hyvin, hän sanoi huomatessaan minun heränneen. - Jep. Mä laitan Merkille aamusafkat ja vien sen vaikka ulos, sanoin ja nappasin banaanin. Söin sen nopeasti, ja sekoitin Merkille aamuruuat. Vein ne sille, ja putsasin siltä kaviot. Harjasin ponin pikapikaa, ja laitoin sille riimun. Lähdin taluttamaan sitä, ja ilmoitin Siljalle käyväni taluttelemassa Merkkiä.
Taputin ruunaa. Nyt se saisi vapaapäivän, tai sitten kävisin ajamassa sillä maastossa iltapäivällä. Kun palasin maastosta, jätin sen tarhaan. Jo yli puolet hevosista oli ulkona. Merkki vain söi, joten lähdin talliin. - Viedäänkö Bonni ulos? Silja kysyi. - Viedään vaan, vastasin. Silja laittoi riimun ponin päähän, ja lähti taluttamaan tammaa ulos. Varsat seurasivat perässä. Pommi pomppi innoissaan Bonnin ympärillä päästessään tarhaan. Välillä se kaatuili. Pikkutamma vain tyytyi ottamaan rauhallisia käynti- ja raviaskeleita Bonnin vierellä.
Ohjasin varsan karsinaan, ja se menikin sinne hyvin, olihan sen emä ja veli siellä. Ne olivat saaneet olla puolisen tuntia tarhassa, ja niin saisivat päivälläkin. Nyt en pystynyt ajattelemaan kuin nukkumista, ja hyppäsinkin väsyneesti Siljan autoon, ja lähdimme kotiin. - Akku
//Tosi PALJON onnea teille, varsojen johdosta! Ja ihanaa että tamma selvisi. Tarinasta myös paljon plussaa, sillä se oli siististi kirjoitettu, omasta mielestä kirjoitusvirheitäkään ei löytynyt ja hyvän pituinen teksti! -Iida
|
|
|
Post by Akku (Silja) on Apr 27, 2013 8:13:01 GMT 1
Laitoin riimut koko konkkaronkalle päähän. Brillaksi ristimämme tammakin oli jo iso! Silja saisi taluttaa hieman oripoika Pommia tarhassa. Päästin Bonnin irti, ja se talsi suoraan heinäkasalle. Pommi innosti sen leikkimään, ja pian Brillakin paineli perässä. Vihdoin kun kaikki rauhoittuivat, aloin harjata Brillan kaulaa pehmeällä harjalla. Siirryin vielä hännän juureen. Silja otti Pommin riimunnaruun, ja talutti sitä muutamia metrejä. Harjasin Bonniakin. " Täähän meni kivasti. Jos sä kokeilisit taluttaa Brillaakin", Silja ehdotti. " Njoo, voishan sitä.." sanoin ja otin Brilla-vaavin naruun. Kävelin tammuskan vieressä ja otin vain muutamia metrejä. Vähän Brilla vastusteli ja yritti pomppia, mutta hyvin se sujui. Jätimme ponit tarhailemaan, kun itse lähdimme siivoamaan tallia. artpad.art.com/?mlwjdl8dibk ? //Ihanaa, että varsojen kanssa on kaikki sujunut hyvin! Brilla kasvanut ja hieno kuva pikkutammasta! c: -Iida
|
|
Iida
Administrator
Posts: 2,308
Ikä: 30v
|
Post by Iida on May 19, 2013 15:16:24 GMT 1
Bonnie, Pommi ja Brilla viettämässä rauhallista sunnuntai-iltapäivää. Akulle PK
|
|
|
Post by Akku (Silja) on Jun 20, 2013 10:00:52 GMT 1
Viimein itsekin raahauduin katsomaan pikkumuruja. Pommi oli päässyt kaverini shetlanninponiruunan kanssa kesälaitumelle, ja Bonni ja Brilla asustivat Yläkokossa edelleen. Minun ja Akun harkinnassa oli vielä se, että antaisimme Bonnin ylläpitoon tai vuokralle.
Otin kaksi riimunnarua mukaan, ja hain neiti 2-veendin ja rouva 7-veen. Varustin Bonnin pihassa, ja kaverini tuli taluttamaan Brilla neitiä. Menin Bonnilla tunnin. Tein laukkaympyröitä, ja myös Mila meni Bonnilla puolituntia. Hänellä itsellään oli 2 ja puolivuotias shettis, jonka kanssa Pommi laidunsi, sekä 23-vuotias arabitamma ja 19-vuotias suomenhevostamma. - Ala sä vuokraan tai ratsuttaan tätä, sanoin kun hän otti laukkaa Bonnilla. - Vois. Kyllä tää on ihana tamma. Mä harkitsen nyt ihan oikeesti. Ei omis oo ees paljon hommaa. Tellulla riittää ratsastusta kerran pari viikos, ja Weshalla silloin tällöin. Jotku 13-vuotiaat tytötki käy liikuttamas Bobbee, Mila sanoi.
Loppujen lopuksi, Mila päätti, että alkaa ratsastamaan Bonnia kolme kertaa viikossa. Lisäksi hän auttaisi Brillan kanssa. - Kauan Bonni on sulla ollu? Mila kysyi. - No.. Sehän synty mulle, ja myin sen kun se oli kahden. Ostin sen kun se taas oli viis, ja tullut myyntiin. Entä noi sun ponit sulla? - Telluhan tuli mulle 9-vuotiaana, kun mä olin kymmenen. Äitinhän se periaatteessa oli. Weshan mä sain rippilahjaks. 5 vuotta sitten ja Bobbe on ollut kaks vuotta, Mila kertoi.
Veimme ponit talliin ja hoidimme ne. Huuhtelin vielä Bonnin, joka on iän myötä paljon rentoutuneempi. Olemmehan olleet kisoissa, ja voittaneetkin puomiluokan! Nyt kun Mila vielä alkaisi ratsastaa Bonnia, niin olen varma, että Bonnista kuoriutuu vielä oikea ruusukehai! Brillakin on jo oikein ihana ja reipas neiti, ja pian alammekin irtohypyttää sitä.. -Silja
Kiva, lyhyehkö tarina, jossa perjaatteessa enemmän päivittelyjä. Toivottavasti Milan ratsasettua Bonneita, alkaa ruusukkeet teille tippumaan (; 12v€ -Iida
|
|
|
Post by Akku (Silja) on Jul 5, 2013 20:35:01 GMT 1
Raahasin luuni Yläkokkoon vielä perjantai-iltana kuuden aikoihin. Ei tosiaankaan jaksnaut mennä bilettään, toisin kun suurin osa ikäisistäni. Huomenna sitten, ehkä. Vihelsin Bonnin ja Brillan luokseni. Talutin ne talliin, ja laitoin Bonnin käytävälle. Harjasin sen pikaisesti, ja suitsin sen. Lähhdin köpöttelemään sillä maastoon. Se oli rauhoittunut ihan hirveästi! Vain muutaman kerran se säikähti puskista lentäviä lintuja. Otin pieniä ravipätkiä välillä. Sopivan laukkapätkän löydyttyä nostin laukan. Laukkasin sen kokonaan, ja Bonni kaahotti menemään niin, että metsät vilistivät silmissä. Hidastin suoran loputtua. Käsittääkseni lenkin koputtua pääsisi suoraan Yläkokkoon. Katsoin kännykästäni, paljoako olimme menneet laukassa, 25km tuntivauhtia siis. Samalla huomasin, että olin ratsastanut jo yhden tunnin, ja kaksikymmentä minuuttia. Ravasin hetken, ja otin käynnin. Pääsin tallille takaisin kahdeksan jälkeen, ja olin lähtenyt 18:30. Taputin Bonnia, vein sen talliin, harjasin ponin pikaisesti, ja vein tarhaan vielä hetkeksi. - Silja ps. Akku ja Bonni Ruusunniityn tallin kisoissa HeC 5/5, ja Mila ja Bonni heB 1/5!! (: Kiva kun tänne jaksoit raahautua!(; En minäkään olisi luultavasti jaksanut mennä bilettämään, vaikka muut tuntuu olevan elohiiriä sen suhteen... Kiva huomata, että Bonnie on sen verran jo rauhoittunut, että pystyy maastossa kaasuttelemaan ilman käsistä lähtö pelkoa! Tarhassakin olosta huomaa että se on rauhoittunut, eikä enää edes näytä siltä että voisi hypätä tarhan aitojen ylitse kun Sanna karjuu kentällä. 8v€ PS: Onnea Akulle ja Milalle! //Iida
|
|
|
Post by Akku (Silja) on Jul 26, 2013 14:06:17 GMT 1
Brilla-neiti Bonnie anteeks, etten ole ehtinyt oikeen kirjotteleen tms.. nyt pitäis taas alkaa tuleen kunnon tarinoita. (: Ei se mitään, kiva vain kuulla että elossa olet (; hienot kuvat molemmista neideistä! 10v€ -Iida
|
|
|
Post by Akku (Silja) on Jul 27, 2013 13:01:29 GMT 1
Tallilla pyöri pari uudempaa kasvoa. Moikkasin heitä, ja menin hakemaan Bonnia ja Brillaa tarhasta. Hetken päästä kävelin takaisin, narut kädessäni. - Hei ketä sä etit? noin 17 ikävuoden paikkeilla oleva tummahiuksinen tyttö kysyi. - Bonnia ja Brillaa. Niitä welsh-poneja. Harmaankimo ja musta, selitin. - Aa.. No jotku sellaset söi äsken pihas ja sit ne tais riehua jollain laitumella. Onko ne sun? hän kysyi. - Joo.. Tai mun ja mun siskon, voisiksä tulla näyttään missä ne on jos ehdit? kysyin. - Joo ehin mä, hän sanoi ja lähdimme ripeästi kävelemään laitumia kohti. - Mä oon muuten Silja, sanoin. - Julle. Omistan norjisruuna Napin, hän esitteli. Pian hän osoitti laitumelle, jossa kaksi ponia riehui muiden seassa. Yksi tolppa oli kaatunut, mutta muuten paikat näytti ehjiltä. Juoksin nostamaan tolpan Jullen kanssa, ja vihelsin poneja. Loputkin hevoset havahtuivat, ja lähtivät portille. Sain napattua Brillan riimusta kiinni, ja Julle sai Bonnin. - Kiitos, sanoin ja ojensin narun Jullelle. - Eipä mitään, hän hymyili. Talutimme ponit takaisin tallille, ja vein ne tarhaan. Tarha oli kaikinpuolin ehjä, ehkä ne taas tuli omalla tyylillään pois. Jätin Brillan tarhaan, ja vein Bonnin sisälle. Katsoin sen jalat, onneksi poni näytti kaikinpuolin ehjältä. Harjasin sen läpikotaisin ja laitoin varusteet sille. Talutin sen kentälle, ja nousin selkään. Kentällä oli pari houkuttelevaa estettä, noin 45cm pysty ja 50cm okseri. Lisäksi toisella puolella kenttää oli kolmen esteen sarja, noin 40cm kaikki kolme estettä, kaksi pystyä ja ristikko.
10 minuutin alkukäyntien jälkeen keräsin ohjat, ja aloin tekemään voltteja. Otin kevyttä ravia pari kertaa kentän ympäri molempiin suuntiin, ja sitten laukkasin pitkät sivut. Hyppäsin pystyn ja okserin. Siitä olikin aikaa kun olin hypännyt, varsinkaan oksereita. Sitä en ymmärtänyt, miten joskus olen hypännyt jopa metrineljääkymmentä, hui. Mila tuli kentän viereen. -Hei moi! Mä tulin moikkaan poneja ja kattoon, et jos sä tai Akku oisit tallilla, hän sanoi. - Moi, hyppäsin taas piiitkästä aikaa, virinistin. - Huomasin, hän virnisti takaisin. – No mut hyvin meni ja näin, Bonnie on super. - No Poni totisesti on! hymyilin. Mila lupautui pitämään valmennusta meille. - Tuu taas ne esteet, ja lähe siitä sarjalle, hän sanoi. Bonnie hyppäsi sivuloikalla okserin, mutta onnistuin pysymään selässä. Jatkoin sarjalle. Bon hyppäsi kaikki esteet hienosti. - Hyvin. Sarjalla, voisit istua kaks askelta, mutta jos noin tuntuu paremmalta, niin that’s ok. Uudestaan, ohjaa keskelle okseria, ettei tuu sivupomppuja, Mila neuvoi. Tulin taas esteet, ja hyvinhän se sujui. Sarjan viimeisellä kolahti kavio puomiin, mutta puomi ei sentään tippunut. - Huippu Bommy! hymyilin. Mila korotti ristikkoa, ja teki okserista pystyn. - Jeesjees. Nyt tuu nää ja lopetellaan sitte, vai kauan sä oot menny? hän kysyi. - 45 minsaa, vastasin. Mila nyökkäsi. Tulin esteet ja Bonni hyppäsi ilmavaralla molemmat. - Huippu lentsikka, hymyilin. - No on, ja hyppäs ennätyksensä pystyllä. 75cm ja ilmavaralla! Se on hienoin 7-vee poni jonka mä tiiän! Ja kuski oli kans tosi super! Mila kehui. Otin loppuravit ja –käynnit. Tallissa purin Bonnien ja pesin sen vesarissa. Jätin sen vielä karsinaan. Akku oli tullut tallille, ja harjaili nyt Brillaa. - Jos tytöt halutte, niin voitais kokeilla satulan kans juoksutusta, Mila ehdotti. Akku innostui heti tapansa mukaan, eikä minullakaan ollut mitään sitä vastaan. Brillaa oli juoksutettu kerran viikossa kahden kuukauden ajan. Ensin kolmella kertaa vain käyntiä, sitten ravia ja viime viikolla laukkaakin. Satulakin oli ollut selässä, ja taluttaessa sitä pidettiin usein. Akku varusti ponin, ja talutti sen kentälle. Mila otti juoksutusliinan. Kymmenen minuuttia käyntiä molempiin suuntiin. - Akku, jos tehtäis nyt niin, että laitat jalustimet, ja laitat jalkaas niihin, ikään kun nousisit selkään, muttet kumminkaan nouse, Mila selitti. Akku nyökkäsi. Brilla hieman aristi jalustimia, mutta tyytyi seisoskelemaan paikoillaan. - Tää on ihan yhtä ihana poni kun emänsä. Ja Pommi on kans ollu aika kiltisti nyt, Mila kertoi meille. - Joo Brilla ja Bonnie on supereita. Pitäis Pommiaki ehtii kattoon joskus, sanoin. - Tulkaa nyt kun mä meen kotiin, Mila sanoi.
Purimme yhdessä Brillan ja veimme sen Bonnin seuraksi. Tyytyväisenä ne mutusteli heiniään, kun lähdimme.
-silja
kivan mittasta tarinaa pitkästä aikaa!(; Kiva, kun tosiaan olet Julleen tutustunut. Teillähän estehyppelyt sujuivat tosi hyvin! Bonnista on selvästi tulossa kunnon kisaponi! Ja Brillankin kanssa on jo satulaa käytetty selässä! Kirjoitusvirheetön tarina, tykkäsin pituudesta, joissain kohdissa olisi toki voinut kuvailla enemmän(: 18v€ -Iida
Jos haluat on aikaa voisitko käydä tarkistamassa laidunten vesiastiat, jos sielä ei ole vettä voisitko myös täyttää ne? Tästä lisää 15v€
|
|
|
Post by Akku (Silja) on Aug 17, 2013 15:06:43 GMT 1
Jep! ^^ Tarinassa esiintyy Martina, joka on ennenkin ollut jossain tarinassa, muistaakseni, mutta en löydä sitä. Lisää tyypistä selviää tarinan myötä... Siljan näkökulma Serkkuni Martina istuu vieressäni. Englantilaiset sukulaisemme olivat jälleen tulleet käymään, viikoksi tällä kertaa. Munkaan koulut ei ole alkanu, joten voisin olla Martinan kans tallilla koska vaan. Pian käännyn Yläkokkoon, ja hidastan vauhtini lähes kahdeksastakympistä kolmeenkymppiin. - Sä et tainnu tykätä mun vauhdista? virnistän normaalia kalpeammalle serkulleni. - Ei siinä mitään ollut, hän hymyilee. Kävelen märän pihan poikki serkkuni vierellä. Bonni ja Brilla tarhailevat sadeloimet päällä. - Haetaan ne, mut käydään eka sisällä, sanon Martinalle joka seuraa mua talliin. Nappaan pari leipää mukaan, ja ojennan lilan riimunnarun Martinalle. - Ota sä Bonni, sanon. - Kumpi se on? hän kysyy. - Se pienempi, harmaa, vastaan. Tosiaan, Bonni on pienempi kuin kaksivuotias tyttärensä. Talutamme märät tammat sisälle, ja annan Martinalle harjan. Hän sukii Brillan. - Tää on ihana, hän sanoo. - Jep, vastaan. Haen Bonnille ja Brillalle päiväheinät, jotta saamme harjata ponit kunnolla. Meillä ei ole suunnitelmia, joten todennäköisesti vain harjaisimme poneja tänään. Puolen tunnin harjauksen jälkeen vien loimet, ja otan uudet tilalle. Sitä ennen mittaan ponit: Bonnin säkäkorkeudeksi saamme 133 ja Brillan 139. Laitamme loimet molemmille, ja viemme ne ulos. // heh, tunnen myötätuntoa Martinaa kohtaan, en mäkään oo mikään vauhtihirmu ooo:D Voi että Brillastahan on tullut jo iso tyttö, kasvanut äitistään ohi jo.. siinä teillä sitten ylpeyden aihe! 10v€ -Iida
|
|