Ensimmäistä kertaa - 1hmIhan jännitti, jännitti oikeasti. Pysäytin pyöräni tallin pihaan. Katselin hetken ympärilleni ennen kuin kaadoin jalattoman pyöräni maahan, lukitsin sen. Kuulin ääniä kentältä, tai, päättelin sen olevan kenttä, näin aidan ja jonkun hevosen vilahtavan tallin takana. Lähdin kävelemään reippain askelin. Tallin kulmalla pysähdyin. Se tosiaan oli kenttä, jossa oli tunti meneillään. Tuntia piti vaaleahiuksinen nainen. Kävelin aidalle ja laskin käteni ylimmän laudan päälle ja jäin nojaamaan. >>Malla kantapäät alhaalla!<<, >>Taran kanssa lyhyempi ohja.<<, >>Arja kanna kädet!<< kuului ohjeet ratsastajille. Kiinnitin katseeni suureen ruunikkoon, joka kulki peräänannossa, vaikka ratsastajan asento ei mikään erityisen hyvä ollutkaan. Ruunikolla oli suuret askeleet ja näytti aivan kouluhevoselta. Olin hakenut hoitajaksi Yläkokkoon ja saanut myöntävän vastauksen. Nyt olin siis hoitaja, en tarkailun kohteelleni, vaan hassun väriselle tammalle. Se ei näyttänyt menevän tällä tunnilla.
Köhäisin nyrkkiini. >>Hei, anteeks!<< huudahdin blondille.
Nainen käänsi pääntä suuntaani ja lähti kävelemään luokseni. >>Iida.<< nainen sanoi ja ojensi kätensä. >>Saara.<< kerroin lyhyesti.
>>Hm.. niin, Katin uusi hoitaja, tervetuloa!<< Iida sanoi. >>Tamma taitaa olla tallissa... mutta en menisi lyömään vetoa, voi hyvin olla vielä pihalla.<<
>>Okei... tarviiko mun hakee se sisälle tai jotain? Vai meneekö se tänään tunnille?<<
>>Menee tunnille, voit hakea sisään jos menee.<<
>>Okei, kiva!<<
>>Kysy joltain apua jos oot eksyksissä tai tarviit apua.<< Iida ohjeisti.
Nyökkäsin ja lähdin talliin.
Nykäisin oven auki ja vedin sisääni hevosentuoksua. Tallissa kävi vilske. >>Onko kukaan nähnyt Rimpulan suojia?<< joku kysyi epätoivoisesti muilta. >>Voiko joku pitää Nelliä, kun mun pitää vielä hakea kypärä ja hanskat?<<, >>Paljonko kello on!?<< joku huusi, kerrankin joku johon voisin vastata ja siten auttaa, toki olisin voinut mennä pitämään Nelliä, mikälie sekin, mutta päätin pysyä tarkkailu etäisyydellä, mikä oli mulle uutta, kun yleensä olin heti suuna päänä ja auttamassa muita. >>Kello on viittä vaille kuus!<< sanoin kovalla äänellä. Hetken täys hiljaisuus, sitten. >>Kiitos!<< Hymyilin ja kävelin ilmoitustaululle, jonka huomasin. Se oli oven vieressä, jossa luki >>Satulahuone<<. Katselin sitä hetken. Siihen oli kiinnitetty päivän tuntilistat ja jotain ihan randomjuttuja. Siinä oli myös kuva talli alueesta, ja kuvaan oli merkitty tarhojen numerot ja vieressä oli lista, ketä missäkin tarhassa tarhasi. Löysin Katin, tamma tarhasi hevostarhassa. Ja... Menisi tänään seuraavalle, eli seitsemän tunnille. Sitä tuskin kannattaisi hakea vielä sisään.
Viereeni ilmoitustaulusta vastauksia etsimään tuli vaaleatukkainen tyttö. >>Heippa!<< sanoin tytölle, joka katsoi muhun yllättyneenä. >>Mä oon uus täällä, alotin jsut Katin hoitamisen.<<
>>Ookoo, mä oon Luna ja hoidan Accee ja Kämpee.<< blondi kertoi. >>Tarviksä apuu, etikkö jotain?<<
>>Sä voisit näyttää mulle paikkoja tai jotain, niin löytäisin täältä jotain joskus?<<
>>Okei, joo mä voin.<< tyttö lupasi. >>Tässä, kun kääntyy ympäri niin vasemmalta ovesta pääsee kentälle, oikeella on tuntihevosten karsinoita ja vasemmalla, kun menee tosta ovesta niin pääsee yksäripuolelle.<< Luna alotti.
Nyökkäilin ja mumisin kiinnostuneena. >>Tässä on Katin karsina.<< Luna kertoi, karsinan ovessa roikkui kostea punainen sadeloimi, huopa, hoitoämpäri, jossa oli harjoja ja karsinanovessa oli muutenkin kyltti, joka kertoi kuka siellä asui, joten, olisin kyllä etsimällä löytänyt sen. Kurkkasin sisälle karsinaan. Se oli siivottu. Siellä oli suolakivi, vesiautomaatti ja ruokakippo. Ihan perus karsinan näkönen siis. >>Miltä pihalla näyttää?<< kysyin.
Luna ohjasi mut rehulan läpi tallipihalle. Kentältä kuului taas ääniä. >>Tuolla ylhäällä, kuten varmaan näätkin, on siirtotalli, pihatto ja Iidan talo. Vasemmalla on lisää tarhoja, samoin kuin tallintakanakin tuola puiden takana on maneesi. Jos tunti pidetään sielä, niin yleensä noustaan tässä selkään ja sitten opettajan johdolla sinne. Tässä tienreunalla on tästä läheltä kauemmas suokki-, pikkuponi- ja isoponitarhat. Eli jos etit vaikka jotain suokkia, niin se on nimenmukasesti suokkitarhassa.<< Luna kertoi. Tyttö selitti hyvin, oikein perusteellisesti. >>Katin tarha on kentän takana puokkitarhan kanssa.<<
>>Mennään käymään tallituvassa.<< Luna sanoi ja teki täyskäännöksen tallin suuntaan. Tallitupaan käveltiin siltaa pitkin, mikä oli uutta. Luna kertoi, ettei sinne pääse mitään muuta kautta. Sateella aika paska juttu. Rehellisesti. Luna avasi tiukasti kiinni olleen oven, johon oli kiinnitetty puinen kyltti >>Tallitupa<<. Menin tytön perässä sisälle mukavan viileään huoneeseen, joka oli sisustettu melko halvan näköisesti. Katselin hetken ympärilleni, kunnes kiinnitin huomiota tallilaisiin.
>>Moikka, mä oon Saara!<< sanoin pirteästi.
>>Moi, mä oon Senna.<< sanoi mua melko monta vuotta vanhemman näköinen, rajusti hiuksensa leikannut naisenalku.
>>Mä oon Laura.<< sanoi punatukkanen tyttö.
>>Nopa.<< sanoi nuori, tai ehkä mun ikänen tyttö lyhyesti.
>>Heippa kaikki, mä alotin just, hoidan Kattia!<<
Ovi kävi ja ihmiset kääntyi katsomaan ovelle tulijaa. >>Voi Herran Jumala<< ajattelin sisään tulijasta. Ehkä noin täysi-ikäinen jätkä astui sisään hajuvesipilven - ja kissan - saattelemana. >>Siinä oli komeutta kerrakseen, pojalla oli syvän siniset silmät ja hyvin laitettu tukka, voi pyhä sylvi.<<
>>Päivää orjat.<< se sanoi ja virnisti hurmaavasti, kyllä huomas, että se oli harjotellut peilin edessä.
>>Varsin hauskaa, Lucas, varsin hauskaa.<< Senna sanoi pojalle - Lucakselle - sarkastisesti.
>>Mikä ketuttaa, Senna?<< Lucas irvaili.
>>Dana pääs joltai tytöltä karkuun, kun se rupes hyppiin pystyyn, mut ei se sille mitään voinu. Ja se oli tänään muutenki iha outo, pelkäs ihan kaikkee.<<
>>Se on aika usein sellanen ellet oo sattunu huomaamaan. Varskinki nyt kesäloman jälkeen, se on kunnon kusipää.<<
Katselin ja kuuntelin kiinnostuneena Sennan ja Lucaksen keskustelua, he hoitivat kaikkien puolesta puhumisen. Katsoin IPhoneni näyttöä, kello oli 25 yli kuusi, voisin mennä hakemaan Kattia. >>Lähdenkin tästä hakemaan Kattia sisälle.<< kerroin. Senna ja Lucas lakkasivat puhumasta ja kaikki oli ihan hiljaa kun poistuin tallituvasta, juuri ennen kuin ovi kolahti perässäni kiinni, kuulin Lucaksen kysyvän, että hoidinko nyt Kattia. >>Voi kyllä hoidin<< mumisin itsekseni saaden vastaan tulevan lyhyen pojan, jolla oli venytys katsomaan mua epäluulosesti. Virnistin kuin viimestä päivää ja moikkasin.
Kävelin kentän viertä katsellen tarhaa, jossa tarhasi kaksi kirjavaa Katti ja joku toinen, sekä kimo ja liinakon sävynen. Tarhan portin juuressa oli pari neljä narua. Nappasin punaisen päätellen sen olevan Katin riimu. Avasin porttia niin, että pääsin sisälle, joka jälkeen suljin sen perässäni. >>Hei Katti...<< lepertelin hiljaisella äänellä tammalle, joka katsoi mua jättäen alkaneen huulien kostutus liikkeen kesken, jonka seuraksena vaaleanpunainen kieli roikkui velttona suusta. Tamma näytti niin idiootilta,että tyrskähdin ääneen kuin vähä-älyinen. Kävelin reippaasti tamman luokse ja laitoin narun kiinni. Rapsuttelin hetken sen kirjavaa kaulaa ja siistin otsatukasta pari heinänkortta. Se oli melkein rakkautta ensisilmäyksellä, ellei jopa ollut.
Sain tamman talliin helposti se käveli rentona ja pirteänä sisälle. Päästin sen karsinaan ja jäin oven rakoon. Tamma pyörähti pari kertaa ympäri, joi vesiautomaatista ja tuli sitten luokseni. Se painoi päänsä rintakehääni vasten ja hamusi huulillaan t-paidan helma. Revin paidan sen suusta ja työnsin pään hellästi pois. Seisoskelin katsellen tammaa siihen asti, kunnes joku tyttö tuli taakseni ja kysyi jos voisi itse laittaa tamman. >>Joo toki.<< vastasin ja väistin tieltä. Tarjouduin hakemaan tamman varusteet valmiiksi ja sainkin tehdä sen. Lähdin satulahuonetta kohti. Avasin oven ja katselin ympärilleni. Kaikki satulat ja suitset roikkui siististi niille tarkoitetuilta paikoilta. Satulatelineessä luki Katti suurin tikkukirjaimin ja samoin suitsien telineessä. Nappasin molemmat. Suitsien kanssa roikkui myös martsat, mutta koska en ollut varma tarviko niitä, otin ne mukaan. Huopa oli kirkkaan punainen, samoin kuin turparemmin pehmuste. Niin, ja loimi ja tamman harjat karsinalla. Kävelin varusteiden kanssa karsinalle ja laskin ne varovasti maahan.
>>Tarviiko Katti nyt martingaalia?<< kysyin. Tyttö pudisti päätään ja sanoi >>Ei me tänään hypätä, mutta toivottavasti ensi kerralla.<< Hymyilin ja lähdin viemään martingaalia takaisin satulahuoneeseen.
Palatessani tallinpuolelle näen kuinka uusi hoitohevoseni lähtee tunnille häntä laiskasti heiluen. Tyttö taluttaa sitä tomerana ja hymyilee itsekseen. Muutkin tunnille menevät seuraavat Katin ja ratsastajan perässä pihalle. Jään seisomaan talliin, kunnes päätän kerätä kimpsut ja kampsut ja lähteä pyörälleni. Nostan sen maasta, laitan repun selkään ja viimeinen kommentti, ohjeistus mitä kuulen kentältä on >>Hidasta Kattia, se tulee kuin veturi.<< hah. Veturi.
//Eka kertahan sujui sulta ja Katilta hyvin, vaikka haitkin sen vaan tarhasta. Super, kun sait Lunan auttamaan sua, tyttö kerto sulle melko perusteellisesti, mutta nyt tiiät paljon, eikö? Hahaha ihana, toi Lucan kuvaus ja keskustelu Sennan kanssa :'D Kiva kun heti ekana päivänä pääsit tutustumaan moneen tallilaiseen, kivempihän se on kun on kavereita, eiks? Katti tarvii tosiaan martingaalin vasta esteille, eli sileällä mennään ilman. Veturi vertaus kuvaa kyllä Kattia hyvin. Huomasi kyllä lukiessa, että olit tarkkaan katsellut sivuja, hyvä niin! Kiva eka kerta tosiaan ja mukavan pitkäkin! 23v€ -Iida
-> Katin varusteet voisi putsata:))