Post by Iida on Jun 23, 2013 8:57:57 GMT 1
Olin jo ehtinyt viemään esteet kentälle, kun Micy tuli tallista Vapun kanssa. Tamma vilkuili ehkä hieman rauhattomana ulkoa kantautuvista äänistä, kuten ruohonleikkurista, jota käsinkin Lucaksen ajaa. Autoin vain kiristämään satulavyötä, sillä se oli kouluvyö, koska Vapulla oli vain koulusatula. Micy antoi avut lähteä liikkeelle ja tamma ponnahtikin heti eteenpäin.
Laitoin esteitä tallinpuoleiselle pitkälle sivulle. Tein niistä pienen, kahden esteen sarjan ja niiden väliin mahtui noin kaksi laukka-askelta. Käskin Micyn ratsastaa niiden ohi sisäpuolelta, vaikka ulkopuoleltakin olisi mahtunut. Parempi kai noin Vappua ajatellen.
- Nyt voit keräillä ohjia ja alkaa alkuverkkaan kevyessä ravissa. Pidä koko ajan pohkeet kiinni kyljissä, äläkä vispaa niillä, sanoin vaikka Micy ei niillä vispannutkaan, olihan sen hyvä aina muistuttaa lapsuuden ongelmista, jolloin jalat liikkuivat edes takas, kun kumisaappaat ei meinannut jaloissa pysyä.
- Nyt on hyvä ravi, koita pitää se saman tempoisena koko ajan.
Vappu kiidätti Micyä pitkin uraa, tamman askeleista huomasi sen olevan pingottunut, mutta ei paljoa. Myös huomasi tyttöjen yhteistyön ja luottamuksen. Annoin Micylle mahdollisuuden vaikuttaa enemmän verkkaan, enkä ohjaillut paljoakaan, mitä nyt välillä kommentoinut asentoa, vauhtia, asetusta.
- Voit alkaa tulla pari kertaa laukassa pääty-ympyrän.
- Hyvä laukan tahti, nyrkit pystyyn ja kulma kyynärpäihin! Muuten tulee tosi hyvin.
Vapun laukka näytti hienolta ja hyvin pyörivältä. Ainut josta huomasi tamman olevan vieläkin hieman jännittynyt oli hännän tiuhat nykäisyt. Micy istui hyvin mukautuvasti laukassa ja sai sen näyttämään todella mukavalta.
- Onko sillä kiva laukka? kysyin.
- On, tosi kiva! huudahti iloinen tyttö takaisin.
Komensin hetkeksi pitkät ohjat, siksi aikaa kun selitin mitä nyt tekisimme. Kerroin, että täytyy nostaa laukka lyhyen sivun keskeltä ja ainakin yrittää tulla rauhallisessa laukassa kohti esteitä ja ylittää ne siistissä esteistunnassa.
Käskin alkaa tulemaan. Micy ravasi kohti lyhyttä sivua ja valmisteli laukan, joka nousi helposti, mutta Vappu ei voinut olla säikähtämättä varista, joka seisoi kentänaidalla ja säpsähtikin sivuun. Micy pysyi hyvin selässä ja näytti siltä, ettei ollut edes huomannut pientä välikohtausta. Laukka jatkui kohti esteitä.
Ainut mitä tiesin Vapun hyppykokemuksista oli se, mitä minulle oli sen entiset omistajat videoineet. Joten jännitin Micyn puolesta.
Tytöltä pääsi yllättynyt ’Woop’ ääni, kun Vappu hyppäsi matalan, noin kolmekymmentä cm korkean esteen suurella ilmavaralla. Tamma laskeutui tasaisesti alas ja ponnisti liian kaukaa seuraavalle pystylle. Este kuitenkin ylittyi hyvin ja Micy pysyi hypyssä mukana. Tytön hymy esteen jälkeen oli leveä ja tämä taputtikin Vappua kiivaasti ja sanoi olevansa ylpeä tammasta.
- Se meni tosi hyvin! kehuin. – Mutta muista myödätä enemmän.
- Voit tulla uudestaan!
Toinen kerta meni jo paremmin. Vappu ei tehnyt mitään yllätys hyppyä ekalle, eikä ponnistanut liian kaukaa toiselle. Se meni oikeastaan tosi hyvin ja ehdinkin jo ajatella, että Vappusestahan voisi tulla helpostikin monen lemppari, sillä vaikeutta löytyy, kun tamma on sillä päällä, mutta osaa tamma olla myös kiva ja helppo. Kun sitten Vappu säikähti luultavasti omaa varjoaan ja ponnahti semmoisella vauhdilla eteenpäin, että Micyltä luiskahti jalustimet jaloistaan. Tamma hypähti pari kertaa sivuttain ja viskeli päällään, kunnes rauhoittui.
Kentän reunalle oli tullut jotain pikku lapsia ja nämä näytti kauhistuneilta, kun taas Micy näytti yllättyneeltä, mutta iloiselta. Este tultiin vielä toiseen suuntaan ja se onnistui hyvin, tosin Vappu oli nyt jännittynyt ja katseli epäluuloisesti esteitä, mutta kyllä Micy sai tamman niiden ylitse!
Loppuverkat sujuivat ilman säikähdyksiä ja käskin tytön pestä tammaa vähän ennekuin veisi takaisin laitumelle.
Maksu kirjoittamalla tai piirtämällä, jotain tunnin kulkuun liittyvää.
Laitoin esteitä tallinpuoleiselle pitkälle sivulle. Tein niistä pienen, kahden esteen sarjan ja niiden väliin mahtui noin kaksi laukka-askelta. Käskin Micyn ratsastaa niiden ohi sisäpuolelta, vaikka ulkopuoleltakin olisi mahtunut. Parempi kai noin Vappua ajatellen.
- Nyt voit keräillä ohjia ja alkaa alkuverkkaan kevyessä ravissa. Pidä koko ajan pohkeet kiinni kyljissä, äläkä vispaa niillä, sanoin vaikka Micy ei niillä vispannutkaan, olihan sen hyvä aina muistuttaa lapsuuden ongelmista, jolloin jalat liikkuivat edes takas, kun kumisaappaat ei meinannut jaloissa pysyä.
- Nyt on hyvä ravi, koita pitää se saman tempoisena koko ajan.
Vappu kiidätti Micyä pitkin uraa, tamman askeleista huomasi sen olevan pingottunut, mutta ei paljoa. Myös huomasi tyttöjen yhteistyön ja luottamuksen. Annoin Micylle mahdollisuuden vaikuttaa enemmän verkkaan, enkä ohjaillut paljoakaan, mitä nyt välillä kommentoinut asentoa, vauhtia, asetusta.
- Voit alkaa tulla pari kertaa laukassa pääty-ympyrän.
- Hyvä laukan tahti, nyrkit pystyyn ja kulma kyynärpäihin! Muuten tulee tosi hyvin.
Vapun laukka näytti hienolta ja hyvin pyörivältä. Ainut josta huomasi tamman olevan vieläkin hieman jännittynyt oli hännän tiuhat nykäisyt. Micy istui hyvin mukautuvasti laukassa ja sai sen näyttämään todella mukavalta.
- Onko sillä kiva laukka? kysyin.
- On, tosi kiva! huudahti iloinen tyttö takaisin.
Komensin hetkeksi pitkät ohjat, siksi aikaa kun selitin mitä nyt tekisimme. Kerroin, että täytyy nostaa laukka lyhyen sivun keskeltä ja ainakin yrittää tulla rauhallisessa laukassa kohti esteitä ja ylittää ne siistissä esteistunnassa.
Käskin alkaa tulemaan. Micy ravasi kohti lyhyttä sivua ja valmisteli laukan, joka nousi helposti, mutta Vappu ei voinut olla säikähtämättä varista, joka seisoi kentänaidalla ja säpsähtikin sivuun. Micy pysyi hyvin selässä ja näytti siltä, ettei ollut edes huomannut pientä välikohtausta. Laukka jatkui kohti esteitä.
Ainut mitä tiesin Vapun hyppykokemuksista oli se, mitä minulle oli sen entiset omistajat videoineet. Joten jännitin Micyn puolesta.
Tytöltä pääsi yllättynyt ’Woop’ ääni, kun Vappu hyppäsi matalan, noin kolmekymmentä cm korkean esteen suurella ilmavaralla. Tamma laskeutui tasaisesti alas ja ponnisti liian kaukaa seuraavalle pystylle. Este kuitenkin ylittyi hyvin ja Micy pysyi hypyssä mukana. Tytön hymy esteen jälkeen oli leveä ja tämä taputtikin Vappua kiivaasti ja sanoi olevansa ylpeä tammasta.
- Se meni tosi hyvin! kehuin. – Mutta muista myödätä enemmän.
- Voit tulla uudestaan!
Toinen kerta meni jo paremmin. Vappu ei tehnyt mitään yllätys hyppyä ekalle, eikä ponnistanut liian kaukaa toiselle. Se meni oikeastaan tosi hyvin ja ehdinkin jo ajatella, että Vappusestahan voisi tulla helpostikin monen lemppari, sillä vaikeutta löytyy, kun tamma on sillä päällä, mutta osaa tamma olla myös kiva ja helppo. Kun sitten Vappu säikähti luultavasti omaa varjoaan ja ponnahti semmoisella vauhdilla eteenpäin, että Micyltä luiskahti jalustimet jaloistaan. Tamma hypähti pari kertaa sivuttain ja viskeli päällään, kunnes rauhoittui.
Kentän reunalle oli tullut jotain pikku lapsia ja nämä näytti kauhistuneilta, kun taas Micy näytti yllättyneeltä, mutta iloiselta. Este tultiin vielä toiseen suuntaan ja se onnistui hyvin, tosin Vappu oli nyt jännittynyt ja katseli epäluuloisesti esteitä, mutta kyllä Micy sai tamman niiden ylitse!
Loppuverkat sujuivat ilman säikähdyksiä ja käskin tytön pestä tammaa vähän ennekuin veisi takaisin laitumelle.
Maksu kirjoittamalla tai piirtämällä, jotain tunnin kulkuun liittyvää.