Iida
Administrator
Posts: 2,308
Ikä: 30v
|
Post by Iida on Jan 11, 2015 16:50:23 GMT 1
Blah, blah. Tarinoita tallin arjesta hlökunnan sekä muiden tallilaisten näkökulmasta.
|
|
Iida
Administrator
Posts: 2,308
Ikä: 30v
|
Post by Iida on Jan 11, 2015 16:53:47 GMT 1
Julkaisemattomia kuvia Iida / 11.1.2015 / sunnuntai
''Kania juoksuttamassa, ahkera poju!''
''Pomppu-Jutta syysleirillä''
''Turbomummo Rimpe estetunnilla.''
|
|
Iida
Administrator
Posts: 2,308
Ikä: 30v
|
Post by Iida on Jan 17, 2015 20:27:27 GMT 1
Hikistä touhua Iida / 17.1.2015 / lauantai
‘’Rauhotu nyt!’’ komensin Ranjaa joka pelleili ja possuili kentällä minkä kerkesi. Tammalla oli ollut pitkä loma, jonka seurauksena sille oli kertynyt energiaa ‘’hitusen’’ liikaa. Kenttä oli ihan hyvässä kunnossa, jos sohjosta ei piitannut, pihalla oli aste plussaa ja tuuli. Ranja otti spurtteja, joka laukannoston yhteydessä ja säpsyi mitälie, jonka siivellä sinkoili. Sain pidätellä tammaa todenteolla, sekä keskittyä omaan ratsastamiseen, en tahtonut tippua märkään lumeen. Tein Ranjan kanssa paljon ympyröitä ja siirtymisiä käyntiin, jotka sai sen keskittymään paremmin. Tilsakumit oli pistetty kaikille viime kengityksien aikana, joten myös Ranjalla oli. Tamman jalat tikkasi kovaan tahtiin maata ja pää seilaili minne sattui. Sannan ilmestyessä kentän aidalle kärryjen kanssa ei parantanut asiaa. Kärryissä nukkui nyt kaksi kuukautinen Sami (aika hyvin ‘’shipattu’’ nimi - SAnna ja raMI). ‘’Johan sillä on energiaa!’’ hihkaisi Sanna minulle laskiessani Ranjan käyntiin hetkeksi. Tamma puhalsi ja pärski tyytyväisenä. ‘’Hah, todellakin! Olisit nähnyt sen sinkoilut, mä vaan istuin ja pistin sen sitten laukkaamaan, jos se laukata tahtoo niin laukatkoon sitten myös komennosta. Ranja ei oikein tykännyt ajatuksesta, mutta kyllä se ihan hyvin toimii.’’ ‘’Hyvin se ainakin astuu takajaloillaan jos ei mitään muuta.’’ Sanna naurahti. ‘’Öh, muuten, ootko sä nähnyt Milan toista ratsastushanskaa, se on kuulemma hukassa?’’ ‘’Ei oo tullu eksyneitä hanskoja vastaan, mutta ilmotan sille jos tulee.’’ serkku ilmoitti ja lähti kentältä Samin kanssa. ‘’No joo jatketaanpa.’’ mumisin Ranjalle ja kokosin ohjat. Nostin tammalla ravin ja tein suuret loivat kiemurat molemmille pitkille sivuille ajatuksena nostaa vastalaukkaa samalla tiellä myöhemmin. Ranja meni reipasta ravia, ja vastusteli asettavaa ohjaa - voi mikä työ! Sain puolituntia tehdä todellista työtä Ranjan kanssa, eikä se vielä silloinkaan kunnolla taipunut, sain sen kyllä helpostikin vastalaukkaan, joka sillä on myös melkohyvä - samoin kuin oikea. Loppuravien aikana Mila tuli tasapainotellen jäistä alamäkeä siirtotallilta päätallille. Nainen heissasi minulle, mutta puikahti vikkelästi tallin lämpöön. Ravasin Ranjalla toiseenkin suuntaan, kunnes lopettelin käynnissä. Ranja oli työskennellyt hyvin, saaden itsensä jopa hikiseksi. Hyppäsin alas selästä, löysäsin vyötä ja nostin jalustimet ylös ennen kuin lähdin taluttamaan Ranjaa talliin. ‘’IIDA!’’ kuului huudahdus Accen karsinasta, ehkä. ‘’Joo?’’ huikkasin. ‘’Ooksä nähny mitä Kani on puuhaillu tarhassa?’’ ehdottomasti Luna. ‘’No mitä se?’’ ‘’Se on kuopinu jollain ihme tavalla lunta pois aidan vierestä, mä luulen et se tulee joku kaunis päivä sen aidan alta, ku on muutenki niin notkee.’’ Luna irvisti. ‘’Voi juma.’’ tuhahdin. ‘’Täytyy keksii sille joku kaveri, tai ehkä pistän sen vaa pihattoon. Ootko sä muuten puuhaillu sen kaa?’’ ‘’Kävin taluttelees sitä pari päivää sitten, sillä oli energiaa, sitä sai pidätellä ihan tosissaan.’’ ‘’No varmasti.’’ naurahdin. Ranja seisoskeli karsinassa rauhallisesti, niin että sain loimitettua ja otettua kaviot. Kuskasin tamman pihalle kaverinsa luo. Tosin Caya ei ollut niinkään iloinen ystävänsä paluusta. Tammat riiteli hetken aikaa, mutta jäivät sitten seisoskelemaan portille. Tammat odotteli luultavasti päivä heiniä. Niin just. ‘’Luna!’’ huusin tallinovelta vaaleaverikölle. ‘’Rupee pistämään heinää heinäkärryihin ja tuo ne sitten pihalle!’’ Hipsin reippaasti siirtotalliin, jossa Mila lakaisi lattiaa. ‘’Mila, nyt heinähommiin, heppojen ruoat on myöhässä viis minuuttia, kiire kiire! Jutta tai Acce tulee pian aidoista läpi.’’ irvistin ja lähdin harppomaan Lunan luo, joka oli saanut kolme heinäkärryä täytettyä. ‘’Luna, vei pikkuponskeille, Mila Cayalle ja Ranjalle, muista pistää kaks eri kasaa!’’ jaoin ohjeita ja lähdin itse työntämään kärryä suokkitarhalle. Vartin päästä joka tarhassa oli heinät ja tyytyväinen ilmapiiri vallitsi tarhoissa. Pihatossa oli suuri paali reikineen, josta ruunille ja oreille riittää pitkäksi aikaa, joten niillä on ruokaa tarjoiltavana koko ajan. Rauhallisen aamupäivän rikkoi Sami itkullaan. Hupaisan näköinen riekkuja.
|
|
Iida
Administrator
Posts: 2,308
Ikä: 30v
|
Post by Iida on Feb 1, 2015 11:41:16 GMT 1
Heinähäkkejä ja pyöröpaaleja Iida / 1.2.2015 / sunnuntai - Mhmm mitä ihmettä teen Tuiskun kanssa, se on ollut vaikka kuinka kauan jo ilman mitään virikettä, periaatteessa tekis mieli myydä se, mutta toisaalta, äh. Liinasta en ole varma, sen voisi myydä, sillä mulla riittää yksityisiä, ja tuntihevosiakin on tarpeeksi, ja Liina on muutenkin vielä melko nuori ja kokematon. Ne vois myydä, selitin Milalle, joka nyökytteli ja myötäili selittelyjäni. - Entä Lilkur ja Kani? Aattelitko pitää ne? - No juu, ehkä, ainakin tällä hetkellä. Lilkurilla kun oon kisannu, ja Kani nyt on muuten vaan niin mukava tapaus. Niin ja mitä teen Danille? Ärr… miks oon haalinu noita heppoja tolla tavalla? Mila auta mua! - En tiiä, nainen irvisti. - Mutta Daninhan vois pistää meneen tunneille, eikö? Se on ihan hyvä, tai ainakin opettaa kärsivällisyyttä, kun on vähän tuittupää. Totta, totta, pohdin asiaa. Nousin ylös tuolista ja kävin vessassa, minkä aikana Mila oli alkanut keittää kahvia. Tallilla oli sunnuntaiaamuna hiljaista, kissa nukkui sohvalla, pihalla hevoset söi tyytyväisinä heiniään. Suuri pakettiauto ajoi pihaan. - Kuka tuli? Mila kysyi, hän oli näköjään kuullut kovaäänisen auton, tai kuka nyt ei olisi, sen verran suurta mekkalaa se piti. Päässäni löi hetken tyhjää, tuijotin autoa ja Milaa vuoronperään, kunnes minulla välähti. - Heinähäkit! huudahdin ja vedin toppatakin päälleni, sillä pihalla tuli lunta, ja kovaa! - Mitkä? Mila kysyi ihmeissään, mutta kiskoi myös takin päälleen ja tuli vanavedessäni pihalle. Päästyämme pihalle, rotevat miehet olivat jo saaneet puolet pihalle, olin tilannut neljä. - Jos noi miehet viittii kuskata ne tarhoihin, niin ota puokkitarhalaiset, suokkitarhalaiset ja isot ponit sisään, käyn hakemassa rahat, supisin Milan korvaan. - Okei, kysynkö mä vai? Mila varmisti selitykseni. Pudistin naiselle päätäni. - Hei, viittisittekö millään viedä noita heinäkatoksia ihan tarhoihin asti? hymyilin ystävällisesti. Miehet katsoivat toisiaan, sanantonta viestintää, kunnes suurempi lupasi: - Toki, jos joku ohjaa perille. - Ehdottomasti, vastasin ja Mila selitti reitin ensimmäiselle tarhalle. Lähdin reippaasti taloa kohti, kolistelin sisään kovaäänisesti tömistellen lumiset jalat eteiseen. - Huomenta, kuului keittiöstä. - Huomenta, muru, vastasin Reifrille. - Mitä ihmettä sä oot ostanu? - Tollaset ruokahäkit, jotta kaikille ei tartte viedä heinää koko ajan pihalle, näin säästytään ylimääräseltä työltä. Meeppä auttaan noita miehiä, tai ottamaan edes sisään heppoja, Mila tietää ketkä otetaan sisään, selitin pikaisesti ja lähdin etsimään rahoja, jotka olin varannut häkkejä varten. Kuulin Reifrinin vetävän ylleen toppavaatteita. Pian ovikin kävi, mies oli pihalla. Rahat löydettyäni hörppasin pullonsuusta Fantaa, ja lähdin pihalle. Näin Milan juoksuttavan Miinaa ja Vappua riimuista talliin, niiden jälkeen puokkitarha oli tyhjä. Reifr oli liittynyt miesten joukkoon ja nyt he kiikuttivat katsosta tarhaan. Menin auttamaan Milaa heppojen kanssa. Suokkitarhalaiset pälyilivät ihmeissään pihan tapahtumia. Otin Hallan ja Kirinän narujen päähän ja talutin Taraa vierellä, Mila otti Kirinän ja Kipinän. Tämä sujui näin nopeasti. Hevoset vain hieman ihmetteli miksi ne otetaan sisäll keskellä päviää. Mila meni jo ottamaan isoponi tarhalaisia, kun itse loimitin Sannin ja Vapun. Nainen tuli sisään taluttaen tammoja, Lilliä ja Nelliä, joten lähdin ottamaan vielä Origon ja Jaakon. - Mila, voitko loimittaa Lillin? kysyin naiselta ja häippäsin pihalle ennen vastausta. Katokset oli nyt saatu suokeille ja puokeille, viimeistä vietiin, ainakin periaatteessa viimeistä, sillä se neljäs menisi parvelle, odottamaan omaa aikaansa. Miehet oli valmiit, kiitin heitä kovasti ja ojensin rahat kirjekuoressa. Pian he lähtivätkin sitten paikalta autoneen. Nyt pitäs pistää niihin ne pyöröpaalit, ne joissa on verkot, niin ne joutuu repimään raoista, ja paalit kestää pidempään, kerroin Reifrille, joka lähti parvelle. Huikkasin talliovelta Milalle, että tulisi auttamaan. Pian oltiin saatu ensimmäinen paali alas ja pyöritettyä puokkitarhalle. Paalin saaminen katokseen olikin vaikeampaa, mutta onnistui. Kun olimme saaneet paalit paikoilleen, aloimme viemään heppoja takaisin tarhoihin. Vapun kanssa oli ainoastaan vaikeuksia, koska tamma epäili uutta härpäkettä, joka oli nyt sen tarhassa. Mutta lopulta se saatiin sisään. Ponit olivat ensimmäiset, jotka alkoivat syömään katoksesta. Tyytyväisenä kiitin Reifriä pusulla, ja Milaa highfivellä. Mila lähti siirtotalliin Karman luo, ja Reifr jatkamaan aamuaan, luultavasti kahvin kera. Minä taas lähdin tallitupaan, siivoamaan. Mikä mukavampaa sunnuntaiaamuna, kröhm. Yllätyksekseni tallitupa oli jo siivottu ja uusi tallilainen Anniina pyyhki nyt pöytää rätillä. - Hei! tyttö tervehti pirteänä. - Moikka, sähän oot lukenu ajatukseni, mun piti ruveta just siivoon, mut sähän teit sen jo mun puolesta, kiitos! - Eipä mitään, kiva olla avuks, Anniina hymyili imarreltuna.
|
|
Iida
Administrator
Posts: 2,308
Ikä: 30v
|
Post by Iida on Feb 10, 2015 20:49:31 GMT 1
Ja TAAS Iida / 10.02.2015 / tiistai ‘’Iida, mitä ihmettä?!’’ kuulin takaani kovaäänisen huudahduksen. Pyörähdin ympäri, kasvotusten Reifrin kanssa. ‘’Niin mitä, eh?’’ nielaisin. ‘’Millon aattelit kertoa, että Acce on TAAS kantavana?’’ ‘’Kuinka niin TAAS?!’’ ‘’Sehän just pyöräytti Kanin? Eikö sulla oo jo tarpeeks hevosia? Ja taas varsa Accesta, på riktigt?’’ ‘’Onhan siitä jo kauan, Kani synty heinäkuussa!’’ ‘’Joo, mutta kumminki, sä varmaan tajuut mun pointin!’’ ‘’Periaatteessa, juu.’’ tuhahdin. ‘’Se nyt on kantavana ja sillä se!’’ läksin tallista tarhoille. Acce seisoskeli tyytyväisenä tarhan kauimmaisessa kulmassa, jottei kukaan vaan tulisi sitä nappaamaan. ‘’No, mitä mamma.’’ sopersin sille aidan toiselta puolelta kurotellen yltääkseni koskemaan tammaa. Acce luimi, mutta silti uteliasuuttaan mahdollisia herkkuja kohtaan kurotti turvalla minua kohti. ‘’Oot sä vaan hyvä äiti.’’ kehuin sitä. Tarha jäi selkäni taakse, kun töpötin pitkin jäistä tallipihaa talliin, josta hain riimunnarun. Huomasin tallin olevan tyhjä, ihan kiva niin, saisin hetken olla rauhassa ennen tunteja. Lähdin hakemaan Sannia, suurta ihanaa puokkiani sekä sen kirjavaa kaveria Miinaa sisälle. Sannilla ja Miinalla oli kengitys edessään. Rami tulisi pian tallille ja löisi uudet kengät hokkeineen ja tilsakumeineen päivineen. Ah, ihanuutta, se tunne kun hepoilla on uudet kengät, eritoten uudet hokit jotka pitää jäällä. Pistin tammat karsinoihin. Sannia riisuessa kuulin tallin oven käyvän. ‘’Hei, kuka lie ootkaan, riisuisitko Miinan?’’ Kurkistaessani ulos Sannin karsinasta huomasin ‘’kuka lien’’ olevan Miinan hoitaja Salome. ‘’Moikka!’’ huikkasin tytölle. ‘’Miinalla on kengitys, voisitko riisua sen ja ottaa lumet pois kengistä?’’ ‘’Toki!’’ kuului vastaus. Tein saman Sannille ja otin tamman juuri sopivaan aikaan käytävälle, juuri siihen aikaan, kun Rami astui talliin. ‘’Jahas, onko tammat valmiita uusiin upeisiin kenkiin?’’ ‘’Haha, todellakin on!’’ ‘’No mutta hyvä.’’ mies rupesi purkamaan tavaroitaan. ‘’Kuulin muuten, että Acce saa taas varsan, onnea.’’ ‘’Ai säkin, mä en ymmärrä miten se on taas!’’ turhauduin. ‘’Mikä on taas!?’’ tunnistin väliin tulevan äänen Lunan omaksi, sivuutin tytön kysymyksen. ‘’No joo ihan sama, mutta eikö sulla oo talli täys?’’ ‘’On mutta oon miettinyt et voisin myydä Tuiskun ja Liinan.’’ ‘’Iida, haloo, mitä taas?’’ ‘’Acce saa varsan.’’ Rami vastasi irvistäen minulle, mulkaisin miestä ja vastaanotin kysymystulvan Lunalta. ‘’Voi eikä aivan ihanaa, pakko mennä onnittelemaan sitä!’’ Luna huudahti. ‘’No onneks ees joku on mun kaa samaa mieltä!’’ tuhahdin Ramille.
|
|
Iida
Administrator
Posts: 2,308
Ikä: 30v
|
Post by Iida on Mar 4, 2015 20:06:08 GMT 1
Hyväksyttävä, vai onko kumminkaan? Iida / 4.3.2015 / keskiviikko ''Voi eikä, onpa söpö!'' Luna huudahti vierelläni ja tuhisi jotain kuvasta, joka on pakko ottaa ja laittaa instagramiin. ''Hahah.'' naurahdin. ''Onhan se, melkein kuin ilmetty Accekin!'' ''Niimpä muuten on!'' Luna hoksasi. ''Mikä sen nimi on?'' ''Yläkokon Acceptabel, eli helpommin 'Bel'.'' selitin ylpeänä. ( belin sivut )
|
|
Iida
Administrator
Posts: 2,308
Ikä: 30v
|
Post by Iida on Mar 25, 2015 20:21:42 GMT 1
Ilmaisratsastajat Iida / 25.03.2015 / keskiviikko Säät oli viikon sisällä heittäneet kuperkeikkaa moneen otteeseen. Viime viikon alussa oli lähemmäs +10 astetta auringossa, viikonloppua kohden alkoi kylmetä ja viikonloppuna tuli jopa lunta - ei härre gud - maanantaina ja tiistaina tuli lunta ihan kunnolla, joten tunnit täytyi pitää maneesissa. Tänään taas paistaa ihanasti ja asteita on plussan puolella pari. Ehkä se kevät malttaa pian tulla - ken tietää. Kentälle tiistaina tullut kevyt parin sentin lumikerros oli sulanut ja kenttä näytti kostean pehmeältä, eli oikein hyvältä. Missä vaiheessa Mila olikaan luvannut, että voisi ratsastaa jonkun hepan? Löytyyköhän se jostain? Lähdin lantalasta, jonne olin kumonnut täyden kottikärryllisen. Mila olisi varmaankin tallituvassa tai Karman luona. Kiipusin sillan ylös kahvintuoksuiseen tupaan, jossa löhösi useampi joutilainen. Katselin ympärilleni ja kaikki katsoi kysyvän varautuneesti takaisin. Ihan kuin peläten, että käskyttäisin töihin - älkää huoliko. ‘’Onko Milaa näkynyt?’’ kysäisin. ‘’Kyl se vissii kävi tässä?’’ Anniina loi muihin kysyvän katseen. ‘’Juu kävi.’’ Salome varmisti. ‘’Ooukeii, tiiättekö yhtään minne se meni?’’ ‘’Sano, öh, vissiin menevänsä siivoon Karmalle.’’ Chappe muisteli. ‘’Okej, dänks, entä Luna onko se missä?’’ kysyin vielä kun muistin ajatukseni. ‘’Lähti puoltuntii sitte kauppaan!’’ Chappe huudahti. ‘’Tulee varmaan ihan pian!’’ ‘’Selevä, sanokaa sille, kun se tulee, että hakee Kanin päätalliin.’’ Ampaisin räkä roiskuen tallituvasta siirtotallia kohti. ‘’Milaaaaa!’’ kailottelin pimeään pikkutalliin. ‘’Niiiin?’’ ‘’Miks sulla ei oo valoja päällä?’’ napautin valokatkaisimesta. ‘’Öh, säästän sähköä.’’ ‘’Hullu! No mut mun alkuperänen asia oli et siivoo nyt nopee ja käy alatarhan kautta hakees Likka sisään.’’ ‘’Okii!’’ Tarkistin, että pihattolaisilla oli vettä ja kiiruhdin sitten taas tallitupaan pistämään veden kiehumaan ja teepussin vihreää teetä sen viereen odottamaan. Touhusin niin pärinöissä, etten edes huomannut vieressäni seisovaa Lunaa. ‘’Huh!’’ säpsähdin pikkusen. ‘’Sulla oli asiaa, mut noi imbesillit ei muistanut mitä.’’ Luna irvisti. ‘’Ei me mitää imbesillejä olla, lyhyt muistisia vaa.’’ Chappe puolusti ja heitti Lunaa tyynyllä. Luna kääntyi ympäri ja näytti Chapelle kieltä. Katselin kulmat korkealla nuoria. ‘’Niiiin, ettt haaee Kaanii pääätalliiin...’’ venytin Lunalle sanoja. ‘’Ooookeeei, kääyyn vaaaan ensiiin vessassaaa.’’ Luna vastasi samalla lailla takaisin. Lähdin päätalliin, jonne huomasin Milan jo tuoneen Likan. ‘’No sähän olit nopee.’’ ihmettelin. ‘’Rupee vaa harjaan sitä.’’ Tartuin luudan varteen ja aloin lakaisemaan. Talliin tullut hiekka alkoi nopeasti pöllyämään. Kävin avaamassa pääoven, joka johti kentälle ja valoa pääsi sisään, jolloin pöly leijaili entistä näkyvämmin tallin käytävällä. Pian kuului pienen ponin askeleet betonilattialla, kun Luna talutti yltäpäältä kurasta ponia sisään. ‘’Pistä vaikka käytävällä se kuntoon.’’ ohjeistin ja Luna kiinnitti russin käytävälle. Hain tytölle pari eksynyttä harjaa, joilla tämä alkoi pistämään kurakarvaa kuntoon. Mila oli pian saanut harjattua Lilkurin, josta oli karsinaan jäänyt valkoinen karvapeite. ‘’Kun ootte valmiita käykää varustaas ittenne.’’ ‘’Ai mitä?! Siis hä, ratsastanko mä Kania vai?’’ Luna ihmetteli silmät suurina. ‘’Juu u, ja Mila Likkaa.’’ ‘’Mut ei mulla oo rahaa, tai en ottanut kun en oo tulos tunnille!’’ Luna selitti. ‘’En mä tästä rahaa oo ajatellu periä.’’ iskin silmää. ‘’Oioioi kiitos ihanaa!’’ Luna lähti hihkuen hakemaan varusteitaan. ‘’LUNA!’’ huudahdin. ‘’Hae ne Kaninki varusteet sitte!’’ ‘’Vai että tällästä, no kaippa mäki meen hakeen mun varusteet.’’ Mila nauroi. Seisoskelin vain hetken hiljaisessa tallissa, kunnes Luna kiiruhti jo takaisin Mila kannoillaan. Luna oli vaihtanut ratsastusvaatteet, jotka oli ilmeisesti pitänyt kaapissaan samoin Mila. Luna nosti tummanruskean nahkasatulan Kanin selkään, kun Mila vasta lähti hakemaan Likan varusteita. ‘’Käyn hakees mun teen, auttakaa toisianne jos tarvii. Menkää vaa heti kentälle kun ootte valmiita.’’ pälätin kävellen jo ovelle päin. ‘’Mila pistä vaan Likalle martingaalit.’’ Kaadoin höyryävän veden pieneen, kätevään termospulloon. Ja tiputin sinne teepussin. Tyttöjä istui vielä tallituvassa. Hiipparoin pihalle, kävelin jo valmiiksi kentälle, joka oli vielä tyhjä. Pian kuitenkin ratsut talutettiin aidatulle hiekkapläntille. Annoin Milalle tuolin, jolta nousta pää korkealla kukkuilevan Likan selkään. Luna kiristi satulavyön ja laski pikkuponin jalustimet ennen kuin nousi selkään. Milakin pääsi Likan selkään ja pilkkuponi lähti marssimaan eteenpäin. Aurinko paistoi ihanan kirkkaana, eikä tuullut yhtään. Kani kipitti pää maassa eteenpäin kovaa käyntiä, kun taas Likka kulki pää korkealla taivaissa - luultavasti leikki kirahvia. Hassu poni. ‘’Ottakaa vaan ohjat saatte ravailla ja tehdä kaikkee oman mielen mukaan. Mä vaan seison tässä ja nautin auringosta.’’ naurahdin ja laskin aurinkolasit silmille. Ilmaisratsastajat poneineen, hyvän ratsastuskerran jälkeen on helppo hymyillä!
|
|
Iida
Administrator
Posts: 2,308
Ikä: 30v
|
Post by Iida on Apr 17, 2015 18:26:20 GMT 1
Mikä lie täysikänen Lucas / 17.04.2015 / perjantai ‘’Iida, ootko sä lihonu?’’ kysyin melkein äidiltäni. ‘’Ehh..’’ Iida etsi sanottavaa ja vilkuili Reifriä epäluuloisena. ‘’No tota..’’ ‘’Ei siis millään pahalla, mä ymmärrän kyllä ja voisin viedä sut salille joku kerta jos tahdot.’’ olin mukavalla tuulella. ‘’No siis kun, en mä silleen.. mä oon raskaana.’’ Iida pamautti asian naamalleni aamupalapöydässä. Kuinka mä saatoin olla niin tyhmä, ei vttu. ‘’Aaa..’’ päässäni ei liikkunut sitten yhtään mitään. Hörppäsin mustan kahvin kurkusta alas ja lähdin vaihtamaan tallivaatteita. Huoneeni oli sotkuinen, mutta siinä oli se tietty järjestys, jotta löysin tarvittavan. Vedin likaiset, harmaat collegehousut jalkaan, joissa oli kuraroiskeita lahkeissa. Musta huppari ja toppaliivi siihen päälle. Pihalla oli kivan näköinen ilma, ei juurikaan tuullut ja asteita oli joku pari astetta plussalla. Menin keittiön ohi eteiseen, jossa työnsin jalkoihin tennarit. Ne oli myös kuraiset totta kai, ne oli kumminkin sinnitelleet pitkän aikaa ja kärsineet sateesta ja mudasta. ‘’Onko mitkä kaikki karsinat siivottu?’’ huikkasin Iidalle ja Reifrille, jotka supisi hiljaa pöydän ääressä. ‘’Yksäripuoli sekä Hallan karsinasta Jaakon omaan asti, se yks rivi tuntsareista.’’ Iida vastasi. Lähdin perjantaiaamuun tarmokkaasti. Ja pohtien, kenet Iida suunnitteli korvaamaan itsensä. Sanna oli vieläkin mammalomalla, koska Sami, joten sen ei pitäisi tulla vielä. Iidakaan ei nyt ollut niin pitkällä, että se häiritsisi työntekoa kahteen kuukauteen, mutta kumminkin. Ehkä ajatteli, että Sanna on siihen mennessä back, mutta onhan meillä Reifr, joka on jo kauan hoitanut tunteja. Iida oli kyllä höpissyt siitä, että myisi jotain kopukoita, jotka ei ihan tunnille sopinut ja siirtäisi siirtotallista Kämpen ja Hugon päätalliin, jolloin siirtotalli olisi kokonaan yksäreille, joille suunniteltaisiin siivousviikot, jottei siirtotallia pakosta tarvinut siivota tai huoltaa, muuten kuin pakosta. Kyllähän se voisi sujuakin, olihan Mila ja keitä muita siellä nyt häärikään niin auttanut siivoamaan muutenkin. Menin hakemaan tallin takana olevasta lantalasta kottarit ja talikon ja suuntasin pimeään talliin, jonka asukkaat oli kaikki pihalla jo. Työnsin kolisevat kärryt Kipinän karsinalle. Se oli oikea perussuokkitamma, niin perus, että vähän ehkä jopa ärsyttää, en oo varmaan ikinä tuntenut niin suokkimaista suokkia. Siivosin tamman karsinaa, se oli kiva siivota, koska Kipinä paskoi aina samoihin kohtiin ja kusi myös, joten ei tarvinnut penkoa ylimääräistä. Lilli, viereisen karsinan tamma oli ihan eri, se pyöri karsinassaan niin, että paska oli silppua ja sitä oli vaikea saada kottariin, koska ne tippui aina takaisin purupohjalle. Siivosin loputkin karsinat tuntsaripuolelta ja kärräsin kottarit takaisin lantalaan. Tänään oli varsin turha päivä ja koska heräsin aikasin, niin kuin tallinomistajan pojan kuuluukin, mulla olisi tänään paljon luppoaikaa, koska olin jo hoitanut omat työni. Lakaisin vielä käytävät ja avasin karsinan ovet auki. Tein kaikkea turhaa, sisälle taloon en jaksanut mennä. Mitä tekisin, niimpä. Tallin ovi kävi, vilkaisin kelloa, se oli juuri ja juuri kaksitoista. Olin ollut sairaan nopea. Tallille tulija ei ajatellut, että kukaan olisi tähän aikaan paikalla, joten se tuli hiljaa. Viitsisinkö säikäyttää. Iida, eikä Reifr tulisi hiljaa, sillä ne tiesi että olin tallissa. Piilouduin yhteen karsinoista. Odotin kyykyssä - siinä vasta täysi-ikäinen. En sanonut mitään, ihmisen ollessa kohdallani hyppäsin karsinasta tulijan kimppuun. Tyttö kiljui. Mua ainakin 20cm pienempi ihminen, jonka myöhemmin tunnistin Lunaksi, seisoi paikoillaan silmät suurina ikään kuin sylissäni. Olin yllättänyt täysillä nätin blondin. Luna veti pariin kertaan henkeä, katsoi mua ja yllättyi entistä enemmän. ‘’Mitä vittua!?’’ Luna ärähti. Nauroin päin vaaleaverikön naamaa, vedet silmistä valuen. Pian Luna alkoi onnekseni myös nauraa. ‘’On siinä kans jätkä, en olis susta uskonut!’’ Luna räkätti ja pyyhki silmäkulmiaan, onneksi tytön ripsiväri näytti olevan vedenkestävää.
|
|
Iida
Administrator
Posts: 2,308
Ikä: 30v
|
Post by Iida on Apr 19, 2015 18:54:54 GMT 1
Kansikuvahevonen Iida / 19.04.2015 / sunnuntai ''Kylläpä lähtee karvaa!'' kauhisteli Luna harjatessaan Kirinää, kansikuvahevosta. Tänään otettaisiin yhteiskuva Yläkokon sivuille, ja päätähdeksi oltiin äänestetty Yläkokon Kirinä, kyllähän se kävi päinsä. ''Haha niin lähtee.'' hihitti Salome hevosen toiselta puolelta. April puhdisti ruunan mustia suitsia ja Lotte selvitti häntää, kun taas Anniina harjaa. Kirinä näytti nauttivan huomiosta, niin paljon, että jopa haukkasi kuolaimet suuhunsa Aprilin niitä laittaessa sille. Klipsut kiinni vaan ja kameran eteen mars. ''Luna ja Salome, menkää te vaikka Kirinän pään luo, toinen pitää sen ohjia. April, Anniina ja Lotte taakse, nojatkaa tai jotain Kirinään. Hymyilkää leveästi.'' ohjeistin tallilaisia kuvaan. ''Luna pistä vaikka käsi Kirinän pään ympäri, niinku just noin, hyvä.'' Kuva alkoi näyttää jokseenkin luonnolliselta. ''Sanokaa 'Kansikuvahevonen'.'' sanoin kuin valokuvaaja konsanaan, pitkä sana sai jotkut nauramaan, hyvä niin. Kuvasta tuli edustuskelpoinen. Danke schön, teille! Näytin kuvaa poseeraajille, kuten arvata saattaa, oli niitä ketkä ei olleet tyytyväisiä, mutta onneksi myös niitä, keiden mielestä oma naama oli siedettävän näköinen.
|
|
Iida
Administrator
Posts: 2,308
Ikä: 30v
|
Post by Iida on Apr 29, 2015 18:07:53 GMT 1
Lupunen Iida / 29.4.2015 / keskiviikko Lupu oltiin haettu jo aikaisin tänä aamuna, kun olin saanut omistajalta soiton, että poni olisi meidän. Olin iloinen kuin mikä, kun saimme niinkin makeen kouluponin, opettamaan nuoret kouluratsastuksen saloihin. Lupu oli toki hieman säikky ja muutenkin pirtsakka poni, mutta sen kanssa touhuaminen virkistäisi sekä ärsyttäisi mieltä, mikä sen mukavampaa. Nyt Lupu seisoskeli eksyneen näköisenä pikkutarhassa ja katseli ympärilleen sekä teki aina välillä kunniakierroksen tarhan ympäri. Poni huuteli pihattolaisille, joiden kanssa tulisi asumaan kunnes päätallin tuntsaripuolella olisi tilaa. Pihalla oli pilvinen ilma, mutta linnut lauloi ja oli varsin keväinen fiilis. Mila tuli siirtotallilta taluttaen Karmaa perässään. Ori oli saanut haalittua kiitettävän heinämahan itselleen. ‘’Hei!’’ Mila huikkasi. ‘’Moikka, treenailemaanko ootte menossa?’’ ‘’Se olis kyllä tarkotuksena kattoo nyt..’’ Mila naurahti. ‘’Nätti toi uus poni!’’ ‘’Mäkin tykkään, ihan kunnon kouluponi, ei sellanen ku Caya.’’ irvistin. Mila jatkoi matkaa taluttaen hevostaan maneesia kohti. Viimeistelin haravointini, kokosin lehdet sun muut yhteen kasaan ja jätin haravan nojailemaan ison omenapuun varteen. Kävin tallituvassa laittamassa vedenkeittimen päälle ja istahdin sohvalle. Samsungini tärähti - joku huuteli WhatsAppissa. *Ollaan tulossa tallille, oon valmis töihin.* Sanna lähetti. *Oukki doukki.* vastasin emojin kera - harmi kun olin siivonnut jo kaikki karsinat. Sanna oli ollut pitkän aikaa mammalomalla, nyt se palaili - vihdoin. Sitten mä taas jäisin mammalomalle ja Sanna saisi Reifrin kanssa pähkäillä tuntihommat. Onneksi asuin tallipihassa niin pääsin käymään, ja pitäisin vielä tunteja kauan, vasta kun h-hetki olisi käsillä jättäisin hommat Reifrille ja Sannalle. Join valmistamani teen loppuun ja lähdin vessan kautta pihalle. Salome tuli sillalla vastaan, oli juuri tullut koulusta, ainakin vaatteista päätellen. ‘’Hei, Iida!’’ tyttö moikkasi pirteästi. ‘’Moikka! Kun tuut talliin voisitko käydä hakemassa Nellin, Hurmauksen ja Jaakon sisään?’’ ‘’Tottakai!’’ ‘’Jees kiitos!’’ jatkoin matkaa alas ja oikaisin rehulan kautta. Nostin pari rehupussia ylös, järjestelin illaksi ruoka-astiat riviin ja avasin uuden kivennäsrehupussin. Heinäkärry oli jo täytetty, avasin vain paalinarut ja jatkoin matkaa talliin. Tunnin päästä alkoi keskiviikon ensimmäinen tunti. ‘’Iida!’’ kuulin serkkuni hihkaisevan. Sanna näytti säteilevältä ja työnsi edellään lastenvaunuja. ‘’Hei! Mites on mammaloma mennyt?’’ virnistin. ‘’Mikäs siinä ollessa, mut aattelin ottaa itteeni niskasta kiinni ja mä voin pitää tiistain koulutunnin!’’ ‘’Käy! On sunkin aika opetella töitä taas ja tutustua uusiin kasvoihin, kun mäkin sitten pääsen mammalomalle kesän lopussa viimeistään.’’ irvistin. ‘’Voi eikä onnea!’’ Sanna kiekaisi ja hyppäsi kaulaani rutistamaan. ‘’Kiitos, kiitos.’’ ähkin, onnekseni Jaakkoa taluttava Salome palasi hakureissultaan. ‘’Ihanaa Salome, kiitos.’’ vetäydyin Sannasta pois ja menin selittämään pitkästi minne Jakkoo menee (vaikka karsinan ovessa lukee), mistä löytyy Hurmaus, minkä näköinen se on ynnämuuta. En vain jaksanut Sanna uteluita - vaikka ne täytyisi ottaa vastaan jossain vaiheessa. Nyt ei vain pystynyt. Lähdin Salomen mukaan ja kävin hakemassa Ranjan tarhasta. Se oli kurainen kuin mikä. Harmaa poni näytti enemmän ruskealta. Tamma hörisi ja tuli innokkaana vastaan portille toisin kuin Caya, joka seisoskeli silmät ummessa tarhan perukoilla. Se näytti ihan tyytyväiseltä olotilaansa, ei ihmisen ihmistä hiplaamassa ja räpläämässä. Ymmärsin sitä täysin - on se oma rauha joskus ihanaa.
|
|
Iida
Administrator
Posts: 2,308
Ikä: 30v
|
Post by Iida on May 9, 2015 8:23:15 GMT 1
Kevättä rinnassaIida / 9.5.2015 / lauantai Bel ja kevätkirmailut.
|
|
Iida
Administrator
Posts: 2,308
Ikä: 30v
|
Post by Iida on May 13, 2015 20:17:30 GMT 1
Sadepäivä Iida / 13.05.2015 / keskiviikko Koko päivän oli satanut. Ehkä tunnin oli ollut sadetonta, kun vettä alkoi taas tulla tummalta taivaalta. Ratsastustunnit pidettäisiin maneesissa, koska kuka tahtoisi rankkasateessa ratsastaa kun pääsi siltä suojaan. Tälläisinä päivinä vain kiitti, että maneesi oltiin keksitty. Pihlla haisi ihan kastemadoilta, kun kävin kaatamassa viidettä kottikärryllistä paskaa täyteen lantalaan, pitäisi hankkia tyhjennys. Ah, se tunne kun saa kaataa lannat tyhjään lantalaan niin, että kakat kolisi ja kaikki oli vaivatonta. Lupu oli erittäin hyvä ostos, siihen olin niin tyytyväinen. Se oli karsinassa kiltti, eikä suurempia temppuillut, vaikka ratsastaessa se oli parempi antaa kokeneemmille. Poni menisi tänään tunnille, sekä melkeinpä kaikki muutkin. Niitä voisi pikkuhiljaa hakea sisään. Ensimmäisenä olisi lasten tunteja, joille Hugo, Kämpe sekä muut vastaavat mutkattomat pounit menisi. Tulisipa joku hoitaja tai joku edes niin saisi niitä sisään kuivattelemaan. Jätin talikon niille tarkoitettuun naulakkoon ja kärryt niiden alle. Lähdin lämpimään talliin, jossa oli ihanan hiljaista. Ainoastaan Anniinan suokki Suru seisoskeli karsinassaan. Tamma tulisi ensimmäiselle talutustunnille. Anniinaa itseään ei näkynyt. Suru nyhti pientä tukkua heinää heinäverkosta. Eikä sitä näyttänyt häiritsevän yksin olo. Pistin ilmoitustaululle taskussa lojuneen lapun, päivän tuntilistat ja nostin maahan tippuneen vihreän hivutussuojan ja kiinnitin sen Rimpulan harjaämpärin kantokahvaan. Istuskelin tallituvassa lämpimän, höyryävän kaakaon kera. Radio pälpätti omiaan, NRJ:n Tuija ja Laura naureskelivat omille jutuilleen, mutta kuulin niiden ohi askeleet, kun ehkä arviolta pari ihmistä juoksi siltaa pitkin sateen suojaan. Ovi repäistiin auki ja kaksi vettä valuvaa tyttöä pysähtyi matolle. ‘’Hyi että kun sataa!’’ Lotte valitti. ‘’Niimpä koko tän päivän on satanu.’’ Salome yhtyi valitukseen. ‘’Hei Iida!’’ Lotte heissasi. ‘’Onko Tumppu menossa tänään tunnille?’’ ‘’Öö, alhaalla on listat mut kyl mä luulen. Ja talutus- ja alkeistunneille menevät saa kyllä hakea pian sisään, koska nyt sataa niin ne vois kuivua vähän, vaikka suurimmalla osalla on kyllä loimet päällä.’’ ‘’Okei, me voidaan hakea vai mitä?’’ Lotte lupasi, varmistaen asian Salomelta. ‘’Totta kai!’’ ‘’Hyvä kiitos, jos Anniina tai joku muu tulee kans niin pyytäkää se hakemaan heppoja ja ottamaan niiltä loimia pois.’’ ‘’Okei!’’ Lotte hihkaisi ja veti Salomen ovesta pihalle. Join kaakaon loppuun ja kävin vessassa. Lakaisin nopeasti kuivuneet kurapaakut pihalle ja pyyhin pöydän. Kävin talolla jossa vaihdoin päälleni pitkän polviin asti ulottuvan sadetakin ja pistin kumpparit jalkaan. Sain nuhaiselta Reifriltä pusun, mutta tämä oli varsin varovainen ettei tartuttaisi minua, joten pitkään se ei harmikseni kestänyt. Palasin talliin varoen astumasta ällöttävän limaisten matojen päälle. Tallissa seisoskeli jo Jutta ja Lilli, tammat seisoi karsinoissaan ilman loimia. Hyvä. Salome ja Lotte oli ilmeisesti hakemassa lisää poneja talliin, sillä tyttöjä ei näkynyt. Kuulin auton ajavan pihaan ja pian sisään juoksi kaksi innokasta pientä tyttöä. Paula ja Anni, tytöt oli talutustunnilla yhdessä, koska niinhän parhaat kaverit oli. ‘’Iida kellä mä saan mennä!?’’ Paula roikkui kädessäni ja tuijotti tummilla silmillään minua. ‘’Sä saat kuule mennä Lillillä, mutta ootellaan vielä, ei ihan heti aleta hoitamaan.’’ selitin innokkaalle lapselle, jonka äiti tuli kopisevissa korkokengissään sisään. Heissasin hienostunutta naista ja tunsin itseni ihan alamaailman asukkaaksi, kirkkaan punaisissa kumisaappaissa ja sinisessä pitkässä sadetakissa. Salome tuli Rimpulaa taluttaen talliin. Tamma näytti myrtsiltä ja tyttö sai kiskoa ponia perässään. Lotte seurasi Kämpen kanssa, onneksi se tajusi tuoda ponin päätalliin siirtotallin sijaan. ‘’Hei Iida!’’ kuulin Lunan tutun hieman korkean äänen moikkaavan. Tyttö sanoi hei myös tuntilaisille, sekä nirppanokkaiselle äidille. ‘’Autanko?’’ ‘’Oi jos vaan viitsit, sun murunen seisoskelee tuolla käytävällä.’’ osoitin ruskeaa ponia, jonka harja valutti vettä betonilattialle. ‘’Ehdottomasti!’’ Luna lupasi ja lähti leperrellen paikalta, tytöllä ja Kämpellä oli varsin kehuttava suhde ja luottamus toisiinsa. Onneksi minulla oli näin ihania tallityttöjä, jotka ahkerasti jaksoi auttaa tallissa, ajattelin katsellen samalla Salomea, joka ohjeisti Annia Rimpulan kanssa.
|
|
Iida
Administrator
Posts: 2,308
Ikä: 30v
|
Post by Iida on Jun 18, 2015 14:52:47 GMT 1
Kuurailua Iida / 18.06.2015 / torstai Olin tullut tiistai-iltana hyvin mielin takaisin Suomeen ulkomailta, mutta se hyvä mieli hiipui lähes heti kun olin päässyt kotiin. Katti oli kuollut. Olin koko loppuillan ja vähän pidemmällekin itkenyt Reifrin olkapäätä vasten. Mies oli parhaansa mukaan lohduttanut mua sanoen, että Katin kuolema oli ollut tuskaton. Syytä ei varmasti tiedetty. Olin alkanut kuitenkin pikkuhiljaa olla ok, koska olin jo kokenut samanlaista surua aikaisemmin, kun Deisi oli kuollut esimerkiksi. Onnekseni, tai ehkä kuitenkin Lucaksen onneksi, hevoset oli laitumella yötä päivää, paitsi kun sää oli todella huono, karsinoita ei tarvinnut siivota. Torstaiaamu oli harmaa, näytti siltä, että taivas saattaisi puhjeta hetkenä minä hyvänsä, mutta siltikään ei ollut tipan tippaa tippunut koko aamupäivänä. Karsinoiden kuuraukselle päivä oli mitä parhain. Kerran kesässä oli tarkoituksena tyhjätä kaikki karsinat ja sen jälkeen pestä seinät, jotka todellakin tarvitsivat kuurausta, sillä jollain pikkupirulaisilla oli tapana paskoa seinille, kiitos niille. Kyykin Sannin karsinassa ja juttelin Anniinalle, joka hoiti hommaansa Surun karsinassa. Surusta oli kasvanut iso tyttö ja Anniina oli kehittynyt sen kanssa. ‘’Mä oon ajatellut, että Katin tilalle voisin hyvin pistää Lilkurin.’’ kerroin tytölle suunnitelmistani. ‘’Ei se huono ajatus oo.’’ Anniina vastasi. ‘’Likka on kuitenkin niin näppärä poni, vaikkakin testaileva, mutta sitten se olisi mitä parhain nuorille ja kokeneille, jotka haluaa haastetta.’’ ‘’Niin, totta.’’ Anniina myönsi. ‘’Eeeh, anteeks...’’ kuulin jonkun epävarman lauseen aloituksen Sannin karsinan ovelta. Käännyin ympäri ja näin vaaleahiuksisen tytön seisovan ujonnäköisenä paikoillaan ja ehkä hieman ahdistuneena. Nousin ylös maasta ja kävelin reippaasti tytön luo. ‘’Sä ootkin varmaan Emmi?’’ kysyin ystävällisesti. ‘’Joo, mut ohjattiin sun luo pihalla kun hortoilin.’’ Emmi kertoi ja sulki sitten äkkinäisesti suunsa. ‘’Haha, joo meillä on tällä hetkellä karsinoiden kuuraus meneillään, mutta sähän oot varmaankin täällä Nelliä varten?’’ hymyilin. ‘’Niin.’’ ‘’Nelluska läskeilee laitumella, mutta mä luulen, että Lucaksella ei ole mitään tekemsitä, koska se luistaa mielellään tehtävistään, se vois käydä näyttääs sulle missä se poni oleilee.’’ selitin ja lähdin taluttamaan olkapäästä noin mun pituista tyttöä tuntihevospuolelle, jossa oli kuuraukset meneillään. ‘’Lucas, tässä on Emmi.’’ esittelin Emmin Lucalle, joka istui kentän aidalla puhelin kourassaan. ‘’Moikka.’’ Lucas sanoi hymyillen säteilevästi ja katsoi sitten mua kysyvästi. ‘’Koska sulla ei näytä olevan tekemistä, niin näyttäisitkö tai ehkä pikemminkin etsistkö Emmin kanssa Nellin ja menisit sen jälkeen auttamaan Lunaa?’’ ‘’Toki.’’ Lucas lupasi ja hyppäsi aidalta. ‘’Tuuppa.’’ poika sanoi Emmille ja vinkkasi tulemaan peräänsä.’’ Nojoo, sitten pääsin jatkamaan töitäni. Likan ja Sannin karsinat olin jo pessyt, vielä oli Ranjan ja Belin karsinat. Bel oli siistimpi kuin Ranja, joten pikkutamman karsinan pesu sujui nopeasti. Kun olin valmis omien hevosten karsinoiden kuurauksissa menin katsomaan missä vaiheessa muut oli. Sanna oli pessyt konkarina jo monta karsinaa, kun taas Luna ahersi vieläkin Accen karsinassa. ‘’Se on jo hyvä.’’ naurahdin Lunalle, joka hinkkasi ikuisuus tahraa karsinan seinästä. ‘’Toi tahra on ollu jo vaikka kuinka kauan tossa, ei se lähde pois.’’ tuhahdin. ‘’No muttaku tää näyttää edelleen likaselta.’’ Luna irvisti karsinalle. ‘’Se on jo hyvä.’’ toistin. ‘’Lucakin lupas auttaa sua, kun ja jos sä jaksat siivota siirtotallissa Kanin ja Kämpen karsinat.’’ Luna punastui, mutta vastasi reippaasti: ‘’Totta kai jaksan!’’ ‘’Super, kiitos.’’ virnistin. Mikki hinkkasi itseään jalkaani, kun laitoin kahvin valumaan tallituvassa. Olin tehnyt mokkaruutuja, joita tarjoisin kaikille ahkerille tallilaisille, jotka oli tänään tallilla. Kissa kehräsi kovaa ja tyytyväisenä, vaikka en edes rapsuttanut sitä. Pistin myös vedenkeittimen päälle, sillä joisin itse teetä, koska kahvi ei koskaan ole ollut mun juttu. Tallituvan ovi kävi. ‘’Ai että kun tuoksuu hyvälle.’’ Luna hihkaisi, kun tuli ensimmäisenä ovesta sisälle. Mokkaruudut olin asettanut lautasille pöydälle ja ensimmäinen innokas, eli Luca oli jo ottamassa itselleen palaa. Kaikki näytti tyytyväisiltä, mikä oli tottakai hyvä juttu ja nälkäkin oli varmasti rankan urakan jälkeen.
|
|
Iida
Administrator
Posts: 2,308
Ikä: 30v
|
Post by Iida on Jul 19, 2015 11:36:48 GMT 1
''Sekalaitumen kaunottaret Bel, Likka ja Ranja.''
|
|
Iida
Administrator
Posts: 2,308
Ikä: 30v
|
Post by Iida on Jul 20, 2015 16:07:29 GMT 1
Juoruämmä Luca / 20.07.2015 / maanantai ‘’Lucas tuutko auttamaan?’’ kuulin jonkun kutsuvan mua, jostain karsinasta. Tein täyskäännöksen ja lähdin kävelemään käytävää pitkin. Pysähdyin kimon ponin karsinalle ja näin varsin niukkaan paitaan ja farkkuratsastushousuihin pukeutuneen feikkiblondin. ‘’Auttamaan missä?’’ kysyin. ‘’No Jaakon kuntoon laitossa, hölmö.’’ Kutsuko se mua just hölmöks? Oikeesti? Vedin syvään henkeä ja päästin ilmat pihalle, rauhotuin. Kuka hitto mua oikeesti kutsui hölmöks? Hillitsin itseni ja sain vastattua ‘totta kai’ ja väännettyä naamalle hymyn. Otin pölysuan harjaämpäristä, joka roikkui ovessa. Aloin harjaamaan pölyistä valkoista ruunaa. Tunsin tytön katseen. ‘’Voitko sä kuvitella, että Iida antoi mulle tän lihavan ponin tunnille?’’ kuulin sen sanovan. ‘’Voin.’’ naurahdin kuivasti. ‘’Harvoin Iida antaa kellekään mieluista ratsua.’’ ‘’Joo oon huomannu, mieti, mä jouduin eilen menemään sillä vitun Cayalla!’’ se kiukkusi. ‘’Se saatanan poni oli purra mun sormet, ja mä olin iha loppu sen tunnin jälkeen kun potkin sitä ponia eteenpäin.’’ ‘’Joo.’’ tuhahdin. ‘’Mä putsaan nyt kaviot.’’ tyttö sanoi ja vaihtoi harjan kaviokoukkuun. Blondi kumartui nostamaan Jaakon jalkaa ja tunki mitätöntä persettään esille, toivoi varmaan, että kattoisin sitä, justiinsa. Otin puhelimen esille ja vastasin Lunalle WhatsAppissa. Tekoblondi oli siirtynyt seuraavalle jalalle. Kohta se oli onnekseni putsannut joka jalan. ‘’Tuutko hakemaan mun kaa varusteita?’’ ‘’Juu toki.’’ sanoin irvistäen tytön selälle, jonka se oli jo kääntänyt mulle. Lähdin kävelemään sen perään. Kävelimme Lunan ohi, joka oli kiinnittänyt Accen käytävälle. Luna katsoi mua erittäin kysyvällä ilmeellä ja mä esitin kuolevaa ja ahdistunutta tekoblondin takana, mikä sai Lunan tirskahtamaan ja tytön katsomaan taakseen. Feikkasin sille hymyn ja jatkoin matkaa satulahuoneeseen. ‘’Mä oon muuten Veera.’’ blondi esitteli itsensä, kun satulahuoneen ovi oli kolahtanut kiinni. ‘’Okei.’’ vastasin lyhyesti, kun Veera jo pukkasi satulan mulle, itse tyttö otti ruunan suitset ja nappasi raippatelineestä kouluraipan. ‘’Siis ei vittu.’’ Veera aloitti, kun pääsimme Jaakon karsinalle. ‘’Se kääpiö, joka koko ajan hinkkaa itteensä niihi russeihin on oikeesti varmaa vitun kermaperse.’’ ‘’Aijjaa kuinka niin?’’ kysyin muka kiinnostuneena. Luna nyt viimeisenä oli kermaperse. Olihan nätti blondi hieman teini mutta ei kermaperse, kaks iha eri asiaa. ‘’Etkö sä nyt oo nähnyt kuinka se kulkee täällä tallilla, luulee omistavansa koko paikan, vaan koska se hoitaa kahta ponia ja ratsastaa niillä!? Ja sitte sen vanhemmat on oikeesti varmaan maksaneet Iidalle, jotta se saa hoitaa sen yksityisiä, ei vittu, ja ratsastaa myös. Niinku oikeesti, sehän on saanu mennä Kanillakin ja sit mä kuulin, et se saa mennä Belillä jollain tunnilla! Sitä on kyllä pakko mennä kattomaan, niinku se pärjäis Belille!’’ Veera hölisi ja puhui paskaa. ‘’Sit se hinkkaa itteensä suhun, niinku oikeesti niin säälittävää niinku se muka sais joskus sut, te ootte ihan eri maata!’’ Pysyttelin hiljaa. Veera oli jo saanut ponille varusteet ja painoi kypärän päähänsä. ‘’Kaikki valmiit kentälle!’’ kajahti Iidan huuto. ‘’Näkyillään.’’ Veera sanoi ja vinkkasi silmää. Tyttö talutti ruunan kentälle muiden kanssa. Jäin Accen luo, joka oli edelleen käytävällä, mutta sen puunaaja oli muualla. Tamma näytti yllättävän positiiviselta ja seisoi korvat hörössä. Accen maha oli jäätävä, niinku oikeesti! Sille pitäs oikeesti tehä jotain ja pian, ajattelin. ‘’Joo sille on vähä tullu mahaa.’’ Luna naurahti kävellessään meidän luo, ajatustenlukija. ‘’Ai vähän!?’’ nauroin. ‘’Siis miten se edes mahtuu karsinaansa, ilman että jää mahastaan kiinni reunoihin?’’ ‘’Heeei, älä kiusaa sitä!’’ Luna esitti loukkaantunutta ja löi mua leikillä. Acce alkoi pikkuhiljaa näyttämään omalta itseltään. Se ei viissiin tykännyt kun me heiluttiin sen vieressä. ‘’No joo laiheliini, mennäänpä karsinaan.’’ Luna sanoi tammalle, jonka se irrotti käytävältä. ‘’Hahahaah!’’ purskahdin nauruun ja lähdin kentälle. Pihalla oli kuuma ja aurinko paistoi kirkkaana. Onneksi oli aurinkolasit. Seurasin katseellani Veeraa, joka selvästi kyllä osasi ratsastaa, mutta ei se kuitenkaan saanut Jaakkoa asetettua voltilla. Kuulin jonkun tulevan myös katsomaan tuntia, joka parhaillaan oli käynnissä kentällä. Oletin sen olevan Luna, mutta kun tyyppi tuli viereeni tajusin, ettei se todellakaan ollut Luna. Mutta melkeinpä saman pituinen. ‘’Moikka!’’ tyttö sanoi pirteänä. ‘’Hei, mä oon Luca!’’ sanoin ja esittelin itseni hieman yllättyneenä siitä, että tulija avasi ensin suunsa. ‘’Mä oon Helmi.’’ tyttö sanoi ja tarttui mun käteen, jonka olin ojentanut. ‘’Helmi?’’ naurahdin. ‘’Mä olisin luullu että Helmi nimiset tytöt olis sellasii pinkkiin pukeutuvia blondeja.’’ ‘’Haha, joo, no enpä oo.’’ Helmi naurahti. ‘’Ooksä hoitaja?’’ kysyin vaihtaen aihetta. ‘’Joo Taran.’’ kertoi liilahiuksinen Helmi. ‘’Aaa...’’ Seurasimme hetken hiljaisuudessa tuntia, kunnes Luna tuli viereeni. ‘’Moi mä oon Luna!’’ blondi esitteli itsenä mun yli uudelle tulokkaalle. ‘’Helmi.’’ tyttö sanoi Lunalle hymyillen ystävällisesti. Luna hymyili takaisin mutta kysyi sitten hiljaisella äänellä: ‘’Kuka näistä puhu musta paskaa? Toi Jaakolla menevä.’’ Kumarruin Lunan tasolle, menin oikein lähelle niin että haistoin tytön hajuveden tuoksun ja kuiskasin korvaan: ‘’Hyvin arvattu.’’ Luna päästi pienen hihityksen ja huomasin kuinka tekoblondi katsoi Jaakon selästä meitä suurin silmin. Naurahdin, vinkkasin silmää Veeralle ja käännyin ympäri. Muahaha.
|
|